FH kokeessa..

Palveluskoirien erikoisjälki näyttää kovin yksinkertaiselta kun se sujuu mutta se on kaikkea muuta kuin helppoa mutta silti niin koukuttavaa.

Martta on tullut peltojälkikoulutuksessa siihen pisteeseen että oli aika kokeilla kokeessa käyntiä. Saatiin paikka 11.6 kuortaneen kokeesta. Soitin paikkaa vaan puoli tuntia, kolme kertaa minuutissa ;) Viimeistely treenit oli vaihtelevia. Välillä meinasin perua ja kuitenkin esim perjantain jälki oli hieno vaikka tiistaina aika huono. Mutta harrastuskaverini on elävä olento ei kone.

Kello herätti 7.30 ja saman 19.30 se näytti kun olin takaisin kotipihassa.. Eihän siihen omaan vuoroon oo varattu ku se puoli tuntia mutta kymmenen koiran koe ja tuomarin ruokatauko niin koko päivä siihen menee. Kyllä väsytti, niin minua kuin koiraakin.

Tämän päivän kokeessa oli hienot puitteet pellolla, pieni sade ja hyvän pituinen ruoho ja osaavat tekijät. Mikäs tuollaiseen on osallistuessa. Puitteista huolimatta vain 3/10 koirakkoa sai tänään tuloksen ja niistäkin yksi oli vaivalloista katsottavaa monine virheineen mutta koira oli sinnikäs eikä luovuttanut. Tosi moni lähti harhalle ja muutamalla tuli muita ongelmia matkan varrelle. Tätä on turha kutsua helpoksi lajiksi, koska sitä se ei ole. Ja siksi se varmasti tuntuukin sitäkin upeammalta kun tulos tulee ja koulutustunnus lisätään koiran nimen eteen. Joudun vielä odotella tuota tunnetta.

Arvonnassa nostin nuneron neljä. Ihan kiva ettei tarttenu lähtiä ekana mutta kuitenkin pian. Kun meidän vuoro tuli jouduimme hieman odotella pellonreunalla. Koira oli valmis töihin. Se vinkui ja haisteli pelloille päin. Ilmoittautumisessa ei olisi malttanut istua. Kuitenkin ennen paalua, liinaa asetellessani, seisoi rauhassa ja katseli jäljen suuntaan. Silitin hieman koiraa tapani mukaan ja rauhoittelin ennen jälkikäskyn antoa.

Martta lähti paalulta hyvin päättäväisenä ja komeasti liikkeelle. Ei mitään ongelmia edetä. Ensimmäinen suora oli ainakin 150 metriä pitkä. Keskivaiheilla esine, jonka laitoin taskuun. Palataan esineen ilmaisuun myöhemmin... Suoran päässä kulma oikealle, jonka ajamisesta ajattelin että WAU! Juuri niin hieno kuin Martta osaa. Tuomari oli ajatellut tässä kohdassa samoin. Viisi metriä uuteen suuntaan edettyään koira poistui jäljeltä tyylillä jota ei ole tehnyt koskaan. Se oli jäljellä, työskenteli hyvin ja silti se yhtäkkiä kääntyi pois ja lähti haahuilemaan ihan jonnekkin muualle. Poistui sitten lopulta jäljeltä yli liinan mitan joten tuomari sanoi "kiitos". Se oli siinä, mutta mikä ihme koiralle tuli?!

Sain luvan ajaa jäljen kuitenkin loppuun ja lähdettiin jäljentekijän kanssa matkaan. Mutta koirapa ei mennytkään siihen kohtaan mistä oli kääntynyt jäljeltä pois. Se ei yksinkertaisesti halunnut ajaa jälkeä siitä kohdasta ollenkaan. Kieltäytyi kokonaan. Aivan kummallista käytöstä Martalle. Veimme koiran viisi metriä siitä kohdasta yli ja annoin siitä jälkikäskyn ja niin se lähti taas ajamaan ilman mitään ongelmia. Kovin kummallista. Asiasta koepaikalla kun monen kanssa keskusteltiin niin kaikkien veikkaus oli jokin eläin. Ja näin veikkaan minäkin. Ihan erikoista käytöstä. Mutta minkäs teet. Jatkoimme siis jälkeä ja hienosti ajoi taas kun pääsimme pois tuosta kohdasta. Yksi kulmista meni hukkaan, muut onnistui ja kaikki esineet taskussa jäljen loppuessa.

Olen tyytyväinen koiran työskentelyyn, kaikesta huolimatta. Oli siellä parannettavaakin, mutta tyytyväinen voin olla ensimmäiseen koejälkeen. Koskaanhan ei tiedä mutta veikkaan että ilman tuota pelottavaa kohtaa oltaisiin oltu tuloksessa kiinni.... Tai sitten ei.. Ilmaisuille nimittäin tapahtui jotain vielä kummallisempaa :D

Ennen jälkipellolle ajelua ihmisten kanssa toimiteltiin näitä tarinoita kun koirat keksii kokeissa asioita joita ne ei koskaan tee treeneissä .. Martta on opetettu ilmaisemaan esineet maahanmenolla. Ne saa ilmaista myös seisomalla. Toinen vaihtoehto on esineiden tuonti ohjaajalle noudon tavoin. Koira ottaa esineen suuhun, luovuttaa sen ohjaajalle eteen istuen ja menee siitä sivulle perusasentoon.  Tyylin voi valita itse, mutta se on ilmoitettava ennen jäljen alkua tuomarille ja kaikki on ilmaistava samalla tavalla. Jos esine ilmaistaan erilailla kuin on tuomarille kerrottu, on esine hylätty ja siitä ei tule pisteitä (Esineet 3x5p, viimeinen 6p) Martan esineilmaisu on ollut varmaa sen jälkeen kun se sen viime kaudella oppi. Esineitä ei jää jäljelle. Aina se on lyönyt niille maate. Nyt se on joko lukenut itse sääntöjä tai kuullut kavereilta että on myös sellanen tapa että ne voi tuoda ohjaajalle.

Jo sillä ensimmäisellä esineellä, jolloin oltiin vielä tuomarin arvioitava, se teki tuonnin. Komian tuonnin tekikin. Löysi esineen, otti reippaasti suuhun. Tuli mun eteen istumaan, otin esineen ja pyysin koiran sivulle. Hieman hymyilytti kun se teki sen AIVAN niinku sitä olis koulutettu sille paljonkin. Yleisökin oli ajatellu katsoessaan että olipa hieno luovutus :D Tuomari kertoi ajatelleensa tuossa kohtaa että "Eikös ohjaaja sanonut että koira ilmaisee " :D Joo sanoin..

Se sitten teki saman kaikilla muillakin esineillä. Ei käsitä :D :D Mistä lie moisen keksinyt. Nyt se vaan aiheutti mulle kauhean pohdinnan että pitääskö muuttaa se tuovaksi, nauttiisko se siitä enemmän. Mä meinasin siitä tehdä tuovan silloin ku se mulle tuli ja kanteli omaksi ilokseen kaikkea suussa. (Nykyisin ei sitä enää kotona sisällä tee, mahtoi olla opittu tapa keksiä itse itselleen tekemistä edellisestä kodista) Kyselin asiasta FH taitajilta ja kaikki kehotti luopumaan ajatuksesta ja niin tein siitä ilmaisevan. Jaa-a.. Vaihtamisessa on se huono puoli, että sitten se saattaa se vanha tapa pulpahtaa jostain syystä aina välillä esille ja kun se tulee kokeessa niin se esine on sitten hylätty..

No, mietimme asiaa ja katson mitä se tekee seuraavissa treeneissä. Tällä olisi kyllä selvitettynä se ongelma että jää ilmaisussa hieman vinoon, josta menee pisteitä..

Voi kun Martta osaisi puhua. Saisin vastaukset kysymyksiin. Mikä pellossa oli ettet voinut mennä siitä yhdestä kohdasta? Mistä sait päähäsi olla yhtäkkiä esineitä tuova koira?

Treenilistaa ja hyviä puolia pitäisi pohtia jotta tietää mitä treenaa ennen seuraavaa koetta. 12.7 olisi seuraava jos paikka irtoaa..

Hyvät puolet

- Into jäljelle on kova. Koventunut nyt kauden edetessä. Viime viikolla jouduin yksissä treeneissä tasoitella koiraa ennen jäljelle päästämistä ja tänään aivan vinkui kun joutui odottaa.

- Lähtee hienolla motivaatiolla ja tarmolla ilman minkäänlaista epävarmuutta liikkeelle paalulta vieraallakin jäljellä ja tyhjälläkin paalulla. Kuitenkin tarkastaen lähdön.

-Vauhtia tulee lisää ilman ruokaa mutta ei liikaa.

- Jäljestys on melkeinpä parempaa ilman ruokaa. Olen huomannut ruuan hieman sekaavan koiran työskentelyä.

- Kulmat ovat pääsääntöisesti kunnossa

- Esineet löytyy

- Jaksaa loppuun asti pitkänkin jäljen

- Harhat ei hetkauta yhtään

- Ajaa pääsääntöisesti syvällä nenällä

- Vieras jälki ei ole ongelma

Treenattavaa

- Kulmiin VIELÄ lisää varmuutta, ajoittain menee hukkaan.

- Ilmaisu: vaihdetaanko? Toisiko se lisää intoa koiraan kun ei tarvisi mennä maahan. Ainakin metsässä toimi kun saikin tuoda eikä mennä maahan...

- Palkattomuuden sietoa lisää

- Pitempää liinaa. Huolestuu hieman alussa kun ohjaaja jää kymmenen metrin päähän

- Erilaisia esineitä. Vaihtelevia, ei aina samoja omissakaan jäljissä.

- Vaihtele jäljen pituutta ja helppoutta

Aina valmis kumppanini <3

Ensi viikolla on ohjelmassa palauttava jälki joka sisältää paljon ruokaa ja helppoutta, mutta myös esineitä jotta näen mitä se niille nyt tuon kokeen jälkeen tekee kun huolin siltä sen tuonnin...