lauantai 30. tammikuuta 2016

Treenitauolla...

Kyllä koville on ottanu, mutta pian se on ohi, treenitauko meinaan. Enää kaks päivää ja sitte treenataan! Kerran on tullu hallilla käytyä täs Martan tauon aikana. Silloin Hertta koitti opetella Rallyn voittaja luokan liikkeitä. Toiset koira oppii ihan kivasti mutta esim seuruussa puolenvaihto ihmisen takaa... Se ottaa vähä koville. Toki on kokeiltu sitä vasta tasan kaks kertaa että eiköhän se siitä.. Hätähousu ohjaaja vaan meinaa heti että liian vaikeeta jos koira ei heti ekalla treenillä opi :D Martta söi hallilla nakkia ja otti näyttelytreeniä... Tylsää.. Martta on nyt ilmoitettu 19.3. Seinäjoen Ryhmänäyttelyyn.. Saas nähärä. Jos saan sen seisomaan hyvin ja liikkumaan rauhassa muiden koirien aikana niin odotan kyllä ERIä.

Meillä on nyt luustokuvien jälkeen Martan kans uus harrastus. Renkaan vetäminen. Ensimmäinen treeni oli eilen. Ei tarttenu sen kummemmin koiraa hommaan opettaa. Valjaat päälle, rengas perään ja menoksi. Mentiin 10 minuuttia nyt ekalla kerralla. Ja ihan hidasta vauhtia. Alkulämmittely pellolla juosten ja loppuveryttely remmikävelyllä. Ajattelin huomenna kokeella taas uusiksi.

Pakkaset onneksi meni, on taas pystyny tehdä kunnon mittaisia lenkkejä ja muuta ulkoilua. Koiranettiä ja muita tahoja on tullu netistä selailtua.. Jaa mitäkö oon niistä kattellu.. Saksanpaimenkoira uroksia... Jos vaikka joskus sellasta tarvisin.. Yks oikeen tosi kiinnostava on jo löytyny ja sitte on monta muuta... Yllättävästi niitä sitten kuitenkin löytyykin sopivia.. No tämä on tässä kohtaa vasta haave. Mutta kiva että uroksia on valmiina tutkittuna jos se päivä saapuu, että sellaista tarvitsen.

Hieronnoista alkaa olla kuukausi.. Huomenna taitaa olla lihashuolto päivä.

Eigen kennelistä kuuluu ihania uutisia. Martan ja Hertan emälle odotetaan pentuja syntyväksi helmi-maaliskuun vaihteessa. Ultrassa on käyty ja nyt odotellaan minkälaisia tyyppejä sieltä maailmaan tupsahtaa. Odotan tätä pentuetta taas suurella innolla. Vielä suuremmalla kuin Eigen pentueita yleensä.. Miksikö? Ei, en ota kolmatta. Mutta jos kaikki menee niin kuin pitää, niin kumilapsen mä sieltä saan.. Täältä meiltäpäin on eräs kaverini kiinnostunut pentueesta ja mikäli siellä hänelle sopiva pentu on, muuttaa pohjammaalle uusi Eigen koira. Miten ihanaa ja jännittävää seurata läheltä uuden Eigen koiran elämää!

Tässäpä nämä meidän uutiset, ei kummallista. Palaamme asiaan kunhan treenit on taas aloitettu...

Kaunotar :)


Martta

Martta

Se on niiiiiiin soma :)

Hertta

Hertta



maanantai 25. tammikuuta 2016

Terveystuloksia...

Pelkäämäni päivä saapui keskiviikkona 13.1.2016.. Virallisten luustokuvien ottaminen Martasta. Nää on mun taustojen takia mulle todella raskaita päiviä. Kaks päivää ennen kuvausta maha oli täynnä perhosia ja ruoka ei maistunu. Matkalla kuvauspaikalle ja perillä kuvauksen aikana sydän hakkas ainakin 200 ja paniikkikohtaus ei ollu kaukana. Vaikka koirasta on otettu ne välikuvat jotka näytti tosi hyviltä niin silti. Nää on mulle ihan liika pelottavia päiviä. Koiran käytöksestä en ollu ollenkaan huolissani. Miksi miettiä hyväpäisen koiran toimimista uudessa paikassa. Se haisteli lekurin ja nuoli käden ja avustajalle samat jutut. Piikin laittoa se ei edes huomannu.

Kun kuvaaminen alkoi niin omistajan sydämen syke nousi ja se nousi sitä enempi mitä enempi niitä kuvia laitettiin näkyviin siihen ruudulle. Lätkäistääs ne nyt teillekkin tähän ennen kuin kerron niitä tuloksia... Katsokaa ja arvioikaa miten tämä tarina loppuu..
















Joko arvioit? No näkeehän sen ny tyhmempikin, että priimaa pukkaa!! Viralliset lausunnot on seuraavat: Lonkat AA, kyynärät 00 ja LTV0 . Kaularangan kuvan otatin omaksi iloksi kun samaan rahaan sai, en lausuttanut VA:ta. Ja näkeehän tuostakin että normaalia näyttää. Nikamat on kauttaaltaan jotenkin niin kauniita. Kyllä, nikamakin voi olla kaunis :D

Onko sulla ollut koskaan luustoltaan poikkeavaa koiraa? Entä kahta peräkkäin? Sellaista joihin se epänormaali luusto vaikuttaa elämään? Entä kahta tällaista koiraa ennen hevosta jonka kanssa jouduit luovuttaa kahden vuoden taistelemisen ja kuntouttamisen jälkeen hevosen ollessa kymmenen vuotias, parhaassa iässä, mutta jalat yksinkertaisesti loppuu? Vain samankaltaisen taustan omaava ihminen voi käsittää miltä nämä kuvat ja tulokset tuntuu. Olo on sekava ja epätodellinen. Sen verran minäkin osaan rtg kuvia kokemuksen ja koulutuksen perusteella katsoa että tajusin jo eläinlääkärillä että jokainen ruudulle ilmestyvä kuva oli täydellinen. Kotiin ajellessa väliin itkin ja välillä nauroin. Olo oli ihan kummallinen. 

Mutta siinä se nyt on! Hyvähermoinen, hyväluonteinen, LUUSTOTERVE, kaksiviettinen ja kaunis saksanpaimenkoira! Alkaa kuulostaa siltä että pukkaa kohta haaveet tällä jalostamisesta ;) Jos nyt kuitenkin ensin niitä tuloksia...

Ja edelleen... kiitos kasvattajalle. Kumpaakin kaikki saksanpaimenkoira kasvattajat tekisivät samanlaista luustoriviä. Eihän rodusta olisi silloin mitään hätää. 

Ja sitte kovaa treeniä ja tuloksia!!







keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Oikeassa paikassa oikeaan aikaan...

...Nimittäin Tuija Tienhaaran tottisseminaarissa Martan kanssa. Päivä ei kulunut ihan kuten olin ajatellut, se oli jotain aivan muuta. Sain kuulla asioita joita en olisi itse koskaan tajunnut ilman tätä koulutusta. Ja miten oikeaan aikaan koulutus tulikaan. Ensimmäisellä kierroksella ajateltiin ottaa seuraamista ja luoksetulon eteentuloa. Sain kuitenkin melko pian kuulla, että koirani ei saalista kunnolla. MITÄ? Millainen kouluttaja tämä oikein on? Sanoo että tämä koira ei saalista, mihin oon oikeen tullut.. No ekasta ajatuksesta päästyäni jouduin muuttaa mieltäni. Nyt on käynut siten että Martasta on tulossa kaksiviettinen koira, rodunomainen saksanpaimenkoira, jonka agressio on nyt kehittymässä ja se huonontaa saalisviettiä tällä hetkellä blokkaamalla sen. Kun aloin asiaa miettiä kouluttajan ja treenikamujen kanssa niin ymmärsin että totta. Vielä esimerkiksi marraskuussa, edellisessä seminaarissa koira saalisti niin että matot oli rullalla, halu saaliin perään oli jotain ihan muuta kuin se on nyt. Koira tulee joo perässä mutta ei saalista kuten osaisi. Sitä vastoin nauttii suunnatomasti taisteluvaiheesta ja veti sen tuollakin överiksi pariin kertaan.Haukutuskin on tullut epävarmemmaksi. Mutta ei olla tästä huolissaan, päinvastoin, ollaan onnellisia, että mulla on saksanpaimenkoira, koira jonka kuuluukin olla kaksiviettinen. Se vain on tällä hetkellä sellaisessa kehitysvaiheessa että ei osaa kehittyvää agrea käyttää ja siksi saaliskin väliaikaisesti huononee.

En olisi koskaan ikäpåivänä tajunnu tätä itte! Mietin asiaa koulutuksen aikana paljon ja keskustelin kouluttajan ja Marttaa aiemmin nähdenneiden ihmisten kanssa. Ja tulin siihen tulokseen että olen tosiaan niin sokeutunu Martan touhuille etten ole huomannut sen muutosta, enkö kyllä tällaista olisi osannu seuratakaan. On ollut monenlaisia merkkejä ilmassa siitä että koiralla on nyt jotain meneillään mutta ohjaaja tajuaa sen vasta nut kun joku viisaampi selittää sen ääneen.

Vaikka koulutus toi tullessaan kahden viikon treenitauon (mulle niiiiiiin vaikeaa),annetaan aikaa koiralle käsitellä tätä agren kasvamista ja viettien maailmaa, niin silti äärimmäisen positiivinen olo jäi koulutuksesta. Tietenkin aloin heti miettiä että olen jotenkin toiminnallani pilannut koiran tekemisen haluan. Kuulemma meillä on hyvä suhde, koira tietää että minä olen pomo ja haluaa tehdä kanssasni. Leikkimisessäni ei ole ongelmaa ja saalisärsyke on hyvä. Ja koiralla on hyvä alku tottiksessa. Ja enemmän kuin positiivista on se että täällä on kasvamassa saksanpaimenkoira, kaksviettinen koira.. Mutta viettien maailma on nyt hiukan sekaisin. Samaan aikaan on alkanut nyt se kapulan mälvääminen, jota aiemmin ei ollut. Annetaan siis murulle se kahden viikon tauko, vaikka se ohjaajalle vaikeaa onkin.. Ja aloitetaan sen jälkeen treenit pelkällä leikkimisellä. Pieni leikkipätkä, koira pois ja hetken päästä toinen pätkä. Koutsille asiasta mainitessani oli koutsi sitä mieltä että kouluttaja puhuu asiaa. Oli kuulemma katsonut edellisissä treeneissämme samaa mutta ei ollut uskonut että asia voi olla näin eikä sen vuoksi ollut asiasta maininnut.

Kyllä me koulutuksessa vähän tehtiinkin eikä vaan juteltu ja mietitty. Sain hyviä neuvoja eteentulon parantamiseen. Onnea vaan treenikamuille, tartten apparia ja ihan helpolla teidän pikkukätöset ei siinä pääse 😄 Kapulan kanssa otettiin pitoa joka oli melko rauhatonta. Potkin kapulaa ja siitä päästin koiran kapulalle ja tuomaan mulle ihan metrin päästä. Siinä toi kapulan kivasti. Koitettiin heitelläkin kapulaa. Kapula ei ole Martalle ongelma. Näin sanoi kouluttajakin. Ja hyvä niin! Silloin noudon opettaminen on aina haasteellisempaa kun se kohde on koiralle kauhistus. Tässä kohtaa ongelma ei onneksi ole se kapula. Eteentuloa on vain jaksettava nyt huolella rakentaa kuntoon ensin muuten ja sen jälkeen kapulan kanssa.

Nyt siis Martta huilii ja Hertta tekee yksikseen treeniä kaks viikkoa rallytokon maailmassa. Huomaan opettavani koiralle voittajaluokan liikkeitä 😄 Hertta ei oo vieläkään aloittanut juoksujaan joita odettelin jo joulukuulle. Nyt sillä kyllä löhtee karvaa, että josko kohta. Juoksut kun pitäis olla juostuna ennen 6.3 jolloin odottaa toinen rallytokon avoimen luokan koe.

Kovasti on kennelkerhollemme koitettu saada järjestymään koulutusta aiheesta rallytoko. Kouluttajat tuntuu olevan kiven alla. Eivät joko osaa vastata yhteydenottoihin tai sitten eivät ehdi tulle, kalenteri niin täynnä. Olen haalinut kerhollemme tälle vuodelle jo peltojälkipäivän, metsäjälki/ esineruutupäivän, bh koulutuksen, toisen tottispäivän varaaminen Tuijalta on kesken. Haluan ehdottomasti uudelleen Tuijan koulutukseen koirani kanssa. Ja tilanteessa jossa koira on taas hieman kasvanut ja kehittynyt. Lisäksi löytyy viettitestin näköistä päivää .Siinä alkaa jo olla mukavasti ohjelmaa tälle vuotta, kalenteri täytyy huimaa vauhtia. Kesäleirille on kaivettava vielä jostain viikonloppu,ryhmänäyttelyn ilmoittautumispäivä lähenee ja oon alkanu miettiä josko vien molemmat... Ei lopu tekeminen! Kunhan ny ensi saatais Martan kans jotain tehdä, ilkeä kouluttaja ku ei anna innokkaan ohjaajan treenata! :D

Kovat jopa -30 pakkaset on vähä häirinny meidän liikkumista. Hertalla kun on tassut jotka vaatii tossut kun mittari menee alle -15 ja itellä jäätyy naama ku se on alle -25. Että ei oo kauheesti ulkoiltu viime päivinä. Nyt on lauhtumaan päin ja lunta reilusti niin koirat juoksee niin kovaa ettei niiden, edes Hertan, tassut ehdi palella. Muuta meillä ei oikeen ohjelmassa ookkaan ku treenit on toiselta kielletty :D Hertta toki hioo muutamaa juttua seuraavaan avoimeen rallyyn..

Edelleen.. Kamera ei oikeen oo nyt viihtynyt mun hyppysissä joten ohessa muutama tylsä puhelinräpsy.. Viimeisessä kuvassa hieman osviittaa seuraavaan kirjoitukseen...




Pakkaspäivän viettoa.. Omistaja kutoo sohvalla peiton alla ja kaverit on aina vierellä

Ja mitä tapahtuu tässä... Siitä kuulette ensi kerralla..



sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Viettiä ja paljon lajeja... Lisäksi yks koe..

Kirjoitetaas taas vähä enemmän kun oon ollu vähä laiska kirjoittaja. Koittakaa jaksaa loppuun asti :D

Oon tässä pohtinut jälleen kerran aihetta koiran vietit. Ja eritoten niiden käyttöä koulutuksessa. Ja sitä miten koulutat jos vietit menee överiksi, niitä ei oo tai niitä on vähä tai... Ja mistä tiedät mihin koirasi vietit lopulta riittävät ja minkälaista koiralta on reilua pyytää ja kuinka korkealle vietti ylipäätään kannattaa nostaa tai laskea että se on optimaalinen suorituksen kannalta, parhaan mahdollisen suorituksen..

Pohdinta johtunee siitä että Martan vietin nousu on nyt jotenkin niin käsin kosketeltavaa tai ainakin silmin havainnollistettavissa. Alusta saakka se on vastannu hyvin saalisärsykkeeseen ja sen on saanut hyvin turhautettua haukkumaan jne. Mutta vietit tuntuu vaan nousevan treenin ja osaamistason edetessä.

Kuten viisaammatkin ovat sanoneet, niin Martan päässä on paljon tavaraa. Nautin siitä suunnattomasti edellisten koirien jälkeen, mutta osaanko hyödyntää sen ja osaanko nostaa sen vain sille tasolle missä se edesauttaa suorittamista eikä mene överiksi.. Ja osaanko olla pilaamatta koiran intoa ja tekemisen meininkiä.. Miten löydän sen tason jolla Martta jaksaa vetää kokeen läpi palkatta hyvässä vietissä?


Turolla oli kyllä viettiä, mutta huono hermorakenne ja kivut tekivät siitä jokseenkin haastavan kouluttaa ja saada se toimimaan. Hertta taas on matalaviettinen koira joka tekee teknisesti hienoja suoritteita mutta vietin kautta se ei niitä tee vaan puhtaasti miellyttämisenhalusta ohjaajaa kohtaan. Ja tämä ei aina kanna läpi kokeen, se on nähty. Mutta nyt mulla on käsissä koira jolla on hermot kunnossa, viettiä on ja kaikkia vaihteita ei oo koutsin mielestä vielä edes nähty. Osaanko mä nyt sitten käyttää tällaista koiraa niin että saan siitä irti parhaan mahdollisen suorituksen? Harrastuskaverin aihio on nyt ainakin kohdillaaan, kunhan ohjaaja osaa käyttää sitä! Nyt kun pakkaa välillä Martalla hitsata kiinni patukkaan niin ostettiin se isompi, kovempi ja paksumpi lelu.. No siinä on ny sitte jo reikiä kahden treenin jälkeen että seuraavaksi taidetaan mennä purutyyny kaupoille ;)


Lisäksi mietin taas meidän lajeja.. Kaikkea ei millään ehdi harrastaa tavoitteellisesti vaikka miten haluaisi. Ongelmaa lisä se, että koirillani on eri lajit. Ja molempien lajeille pitäis olla aikaa treeneille.
Martan kanssa on alettu haaveilla maalimiehelle menoa.. Se olisi, kuten aiemminkin oon todennu, se saksanpaimenkoiran "oikea" laji. Mutta se vaatii niin kovaa sitoutumista ja paljon treeniä, että ei taida olla resursseja sitä harrastaa niin aktiivisesti kuin pitäisi. Mutta kyllä me keväällä menneään koittamaan. Koutsin sanoin: saan ainakin itelleni mielenrauhan eikä tartte sitte myöhemmin harmitella ku ei kokeellu. Kyllä se varmaan niin on että pysytään alkuperäisessä suunnitelmassa..  PK jälki se on se meidän päälaji ja hakuun on suunnitteilla meillepäin keväällä kunnon ryhmä johon ängen mukaan niin nähdään onko koirasta siihen koetasolla. Toko unohdetaan kokonaan ainakin tässä vaiheessa mutta rallytokoa vois koittaa kisata sen takia että koira tottuu koetilanteeseen.

Hertalla on ihan selvät sävelet. Nyt on Rallytoko hyvässä vauhdissa. Kun Avoimesta on koulari taskussa koitetaan uudestaan panostaa tokoon. Ja pakkohan mun on yrittää sille opettaa ne rallyn voittajan liikkeet :D Taisin joskus sanoa että ALO luokka käydään ja sitte loppuu... No syön sanani.. Jäljellä yritetään tänä vuonna tehdä ne fh ja mejä tulokset..

No nuo on vanhan toistoa, mutta piti taas pohtia tuota kun tuo maalimiehellä käynti niin kiehtois.. Ootetaan sitä ny kuitenkin ulkokeleille..

Se koe.. Tänään käväästiin Hertan kanssa korkkaamassa avoin luokka Rallytokossa. Koira on ollut jo kauan jotenkin tosi hyvä treeneissä. Ja onneksi jatkoi sitä kokeessakin. Nyt olisi sitten hyvä kohta juosta ne juoksut että maaliskuussa päästään seuraavaan tääläpäin olevaan rt kokeeseen ja saadaan RTK2 kasaan kevään aikana. Koira teki hienosti odottelu alueella herättelytreeniä ja riehaantuikin siellä, kuten se pakkaa nykyisin treeneissä ilokseni tehdä. Kun meitä edellinen oli radan loppupuolella, menin muutaman metrin päähän lähtömerkistä ja laitin koiran maahan ja menin sen luota pois, kuten teen treeneissäkin ennen kuin aletaan hommiin. Kun Tuomari nyökkäili meidän suuntaan nin huutelin koiran luokseni ja naru irti ja menoksi. Heräs kivasti tuosta maasta töihin huutelusta, kuten tekee treeneissäkin. Koira oli oikeestaan tosi hyvä koko radan ajan. Parempi kuin alokkaassa jossa pitää olla se typerä talutin. Näin olin kyllä arvellutkin että käy kun talutin otetaan pois.

Käydäämpäs rata tarkemmin läpi niin kuin tapana on ollut..

1. Lähtö
    Koira oli hyvin hereillä ja lähti hyvin liikkeelle.
2. 360 oikeaan
    Saatiin tehtyä jopa itseni yllätykseksi tosi tiukka käännös. Tässä luokassa kun ei enää saa tehdä
    kovin isoa rinkiä näissä käännöksissä
3. Istu. Koira eteen, oikealta sivulle, istu
    Tästä meillä lähti -1 pistettä vinoudesta. Tätä pitäis edelleen treenata. Hertta kun alokkaassa oppi
    siihen apuaskeleeseen tässä niin sille on ollut vaikea oppia menemään eteen niin että mä seison
    paikoillani. Treeneissä tää toimii välillä todella mainiosti ja sitten välillä ei käänny mitenkään
    eteen. Nyt meni mun mielestä ihan ok, mutta vino silti.
4. Istu, ohjaaja käännös oikealle, koira sivulle
    Tätä on treenattu paljon ku alkuaikoina meinas väkisin ennakoida ittensä sivulle ku poistuin
    viereltä. Mutta treeni on tuottanu tulosta ja tämää meni hienosti.
5. Pyörähdys
   Tämä liike oli vähä kysymysmerkki. Tämän tekee makupalalla todella nopeasti ja hienosti, mutta
    ilman makupalaa ajoittain huono, ei lähde pyörähtämään. Nytpä pyörähti. Olin jo varautunu siihen
    että me voidaan tästä ottaa -10 mutta ei otettukaan ku -3 ja -1..Ykkönen tuli epätarkasti
    suoritetusta tehtävästä  ja -3 ohjaajavirhe = ohjaaj pysähtyi.... Tyhmä
    ohjaaja. jatkaa vaan matkaas kyllä se koira sut kiinni saa ku on pyörähtäny. No jatkamme tämän
    treenausta. Mutta oon tyytyväinen silti, koska koira pyörähti!
6.  Pujottelu
     Ei sanottavaa tässä. Parempaakin seuraamista koira osaa mutta hyvä se oli.
7. Koira eteen, vasemmalta sivulle
    No tässä ohjaaja otti sitte -1 ja -3... Epätarkasti suoritettu tehtävä ja ohjaajavirhe. Otin piruvie sen
    apuaskeleen vanhasta tottumuksesta vaikka ei saisi. Mutta onneksi opin virheistäni enkä tee sitä
    ens kerralla enää.. Epätarkasti suoritettu tehtävä tulee varmasti siitä etten ihan loppuun saakka
    odottanut koiran tuloa sivulle ennen liikkeelle lähtöäni.
8. 270 käännös oikeaan
    Taas saatiin tehtyä hieno tiukka käännös
9. Käännös vasempaan
    Ihan peruskauraa
10. Istu, seiso, kierrä koira
      Tätä on hinkattu ja se näkyi. Hieno oli!
11. Liikkeestä maahan
     Ei ongelmaa tokokoiralla
12. Houkutus
      Tämä jännitti mua kovasti. Houkutuksena oli joku kooli, en oo varma oliko sen alla jotain
      syötävää vai oliko se vaan se kooli. toinen houkutu oli narupallo. No niitten ohittaminen ei ollu
      Hertalle minkään tasoinen ongelma. Ihan hyvää seuruutakin teki tässä.
13. Istu, maahan, istu
      Ei minkäänlaista ongelmaa
14. 360 vasempaan
      Tässä hieman jännitti että saadaanko tästä tarpeeksi pieni käännös, mutta saatiinhan me!
15. Maali.
Ja maalin jälkeen pidettiin kunnon bileet. Oli niin tyytybäinen koiran suoritukseen. Ja repulle päästyämme pidettiin nakkisyömingit.  Koira sai täydet 100 pistettä, ohjaaja 90... Hieno koira,ohjaaja pilas siltä täyden pisteen suorituksen.

Tosi tyytyväinen oon siihen miten koira toimi kokeessa. Nyt treenataan sitä tuota eteentuloa ja  pyörähdystä. Ja aletaan vähä kattoa että mites ne voittajan liikkeet opetettais ;)

Huominen huilitaan ja muu ens viikon ohjelma olis seuraava... Tiistaina jälleen agility ja keskiviikkona koutsin tottistreenit. Pari vapaata taas väliin ja lauantaina on Martalla ohjelmassa Tienhaaran Tuijan tottis seminaari. Oon ajatellu että ekalla rundilla otetaan vähä seuruuta ja noutoa ja tokalla luoksetulon eteentuloa ja noutoa. Jääviäkin pitäis kyllä kattoa että millä konstilla mä erotan ne tuolle koiralle että koska tulee mikäkin liike.. Voipi olla että Hertalle tulee koko viikko vapaata jos pakkaset ei laannu.. ei nimittäin aukea takaluukku autosta ja takapenkille en molempia voi laittaa.. No ei tee pahaa Hertalle ollenkaan vaikka pitäiskin nyt viikon taukoa.

Kuvista pahoittelut.. Kameraa ei oo käytetty taas hetkeen joten puhelinlaatua.. Mutta parempia ku ei mitään..

Vuoden 2016 ensimmäisiin treeneihin lähdössä

Kaverukset pakkaa usein nukkumaan hyvin lähellä toisiaan..

Tässä sama meininki..

On rankkaa olla koira jonka pitää vatia kun ihmiset pelaa lautapeliä ja syö herkkuja. Tästä kuvasta jää minulle ainakin vahvasti tunne "koira on ennenkaikkea perheenjäsen" <3

Tämän päivän kisarata

Päivän kisamuotia. Kummastuin kun huomasin miten suuri ihmetyksen aihe ihmisille oli, että mun koiralla on tossut jalassa... "Kävele ite paljain varpain tuola pakkases" tuuma Hertta.