Tässähän se kesä on kulunut. Lomaillessa ja treenaillessa. Treenit sujuu aika kivasti lajissa kuin lajissa. Kertun kutinat on myös hyvin hallinnassa. Uimista ei ole kauheasti harrastettu, se selvästi lisää Kertun kutinaa, ikävä kyllä. Vaikka sen jälkeen pesisi koiran. Kokeiltiin muutenkin säännöllistä pesemistä atoopikolle tarkoitetulla shamppoolla. Ensimmäisen pesun jälkeen näytti siltä, että se olisi hyvä idea, mutta kyllä se kaksi kertaa viikossa tehtynä mielestäni vain pahensi kutinaa. Jätimme sen homman sitten sikseen. Kepakin olli kolmannen pesun kohdalla jo sitä mieltä että ei tule koko kylpyhuoneeseen :D
Kertun palautuminen treenistä on ollut vähän huonoa. Se läähättää kohtuuttomasti pienenkin treenin jälkeen ja palautuu hitaasti. Palautusjuoma selvästi helpotti tilannetta, mutta jäin kuitenkin miettimään asiaa vielä tarkemmin, että mistä se voi johtua. Kokeilimme lisätä ruokaan rasvaa. Niimpä Kerttu syö nyt 100g lampaan rasvaa joka päivä muun ruuan lisänä ja palautusjuomat on voinut jättää juomatta! Ollaan myös viimeinkin löydetty nappulat jotka käy Kertulle! tuli vaan sekin päivä! Lihan sekaan laitetaan nykyään kourallinen aamuin illoin Golden Eaglen Hypoallergenic Lammas & Riisiä. Eihän se halpaa ole mutta tykkään kuitenkin antaa myös nappulaa lihan lisäksi, joten onneksi löytyi sopiva.
Meillä kävi täällä aivan ihania kesävieraita! Eigen Neusilber eli Nato ja Tytti. Ei voi mitään. Naton nähdessä tunteet nousi pintaan. Se tuttu ja ihana Eigen olemus ja katse. Oi voi.. Nato on hieno koira. Mutta kukapa Siirin pennuista ei olisi, niissä on sitä jotain. Käväistiin Naton kanssa jäljellä ja minäkin sain tehdä Eigen tottista. Se vaan on niin mukavaa! Voi kumpa joku tajuaisi käyttää tätä urosta. Tähän kun yhdistettäisiin hyvä narttu niin ei varmaan voisi vastustaa... Komea koira, jonka pää on silkkaa kultaa ja töissä piisaa tekemisen meininkiä.
Eigen tottista
Eigen Neusilber
Lueskelen tässä samalla tuota puolentoista kuukauden takaista treenipäivitystä. Ilokseni huomaan, että tässäkin ajassa on jo taas tullut edistystä treeneissä.
BH treenit jätettiin tauolle ehkä ensi vuoteen saakka. Ne jäi kivalle mallille. Jäävät sujui seuruussa. Koira jaksaa seurata pitkää pätkää hyvässä mielentilassa. Ilmoittautumista ja sirunlukua ei ole treenattu kertaakaan mutta eikö ne ens vuonna saada valmiiksi. Paikkamakuu tuotti meille alussa melkoista tuskaa. Saatiin kuitenkin alle nyt muutama hiljainen ja rauhallinen paikkisharjoitus ja ne loi uskoa siihen että kyllä se jonain päivänä on valmis :D Kerttu on millainen on ja siihen kun lisätään mun laiskuus tämän koiran kohdalla paikkamakuun harjoittelussa niin ei oo mikään ihme, että se on vasta tuollaisessa vaiheessa.. Muilla olen tuon ikäisellä koiralla ollut jo bh kokeessa :D Mutta muilla olen myös paljon enemmän käynyt kursseilla ja ryhmätreeneissä. Nyt kiehtoo paljon enemmän lähikenttä ja oma seura.
Vaihdettiin siis takaisin Rallytokoon heinäkuun alussa ja tekemistä on ollut, jotta avon liikkeet saadaan sen näköisiksi kuin haluan niiden olevan. Eikä vähiten houkutus.. Mutta houkutuskin alkaa sujua hienosti! Elokuun lopussa aiotaan korkata AVO luokka, siitä viikon päästä olisi piirinmestaruuskoe. RTK2 on edelleen tavoitteena vielä tälle vuodelle. Kaikki avo liikkeet on koiralle jo opetettu ja vanhoja liikkeitä hiottu paremmaksi. Treenisuunnitelma on tehty niin että muutamaa liikettä hiotaan aina viikko ja ne laitetaan yhteen pieneksi radan pätkäksi aina viikon lopulla. Kivasti on sujunut. Varsinkin kun Kerttu on oppinut viimeinkin olemaan pääosin hiljaa treenatessa. Olen keksinyt hyvät aloitusrutiinit treeniin jotta suu pysyy kiinni. Ollaan myös muistettu treenata lähtökylttiä. Se ei ole mikään itsestäänselvyys että se sujuisi. Meilläkin narun irroittamiskohta sai Kertun ensin laittamaan nenän maahan tai alkamaan leikkiä mun kädellä tms. Nyt se sujuu. Kontakti tippuu mutta tulee taas heti takaisin kun laitan narun taskuun. Kuukausi vielä ja pitöisi olla valmista. Sitä ennen käydään ainakin yksissä epiksissä testaamassa missä mennään. Odotan innolla näitä kokeita. Ja toivon että avo luokka on kolmella koitoksella taputeltu.
Tottis kuvat Tytti Setälä
Onneksi on olemassa muutakin kuin tottelevaisuus osuus :D Jos aina pitäis treenata vain tottelevaisuutta niin kyllä olis tylsää.
Puruissa käydään edelleen ajatuksella, katsotaan nyt mitä tästä syntyy.
Esineruutu on Kepalla niin hieno, että ollaan tehty sitä vain joka toinen viikko kerran. aina se toimii yhtä hienosti. Ollaan saatu pari kertaa vieraitakin esineitä ja muitten tallaamaa ruutua. toimii silloinkin. Luovutushan siellä on ollut vielä hieman vaiheessa. Juuri nyt ollaan kolmena päivänä tehty luovutusta omassa pihassa. Esineitä pihalla ja lähetys kuin ruudussa oltaisiin. Ensimmäisenä päivänä se oli hieman hakemista, tänään jokaisen kolmen esineen kohdalla hieno luovutus! Mälväähän se niitä esineitä, että 30 pisteen ruutua se ei tule kokeissa tekemään.
Palautustreeniä
Viime kerralla kun kirjoitin oli peltojälki tauolla ja metsäjälkeä aloiteltu. Metsäjälki jäi kivalle mallille siinä kohtaa, kun pellot ajettiin ja päästiin taas vaihtamaan pellolle. Janat oli 5 metrisiä, vauhtia jäljellä oli liikaa aina alussa mutta kepit nousi AINA ja jäljellä pysyttiin hyvin. Ajettiin koepituinenkin jälki kuudella kepillä. Tällä hetkellä pellot on taas niin pitkiä, että vaihdetaan jäljen taukoviikon jälkeen metsään. Aion yrittää saada janaa pitemmäksi ja muuttaa keppien ilmaisun sittenkin maahanmenoksi, Kepa kun pureskelee keppejä aika voimakkaasti niitä mulle tuodessaan. Maahanmeno ei olisi niin riskialtista.. Katsotaan saanko sen onnistumaan vai täytyykö pysytellä keppien tuomisessa ja toivoa että kokeissa ne pysyy niin ehjinä että näkee niiden olevan oikeita.
Pellolla meno on ollut aivan loistavaa! Näkihän siitä jo pentuna että se on hieno jälkikoira. Jäljellä on enää vähän ruokaa. Vähemmän siellä on ruokaa kuin tyhjää. Useimmiten suorien keskellä on parikymmentä askelta ruokaa ja muuten tyhjää. Kulmat on tyhjiä ja hienoja, ässä mutkat ja kaaret menee, tyhjänä ja ruualla, ja ne ei alkukaudesta meinannut onnistua, tyhjä aloitus onnistuu, aloitus joka ei lähde suoraan onnistuu, paalulle meno on rauhallista useimmiten, Jälki ajetaan löysällä liinalla, JA TYHJÄT koira ajaa todella hienosti! 80 on pisin matka jota olen tällä hetkellä kokeillut yhtäjaksoisesti tyhjiä. Esineilmaisu, joka otti takapakkia ja muuttui hitaaksi, on taas nopea. Muutin ilmaisun palkkausta aikalailla ja sain ilmaisun vauhdin takaisin. Nyt siis välillä metsään, kun heinä on pitkää, mutta kunhan heinä on taas tehty, on vielä tälle kaudelle saatava vieras jälki sekä aion koittaa IGP A1 jälkeä täysin tyhjänä. Niin ja harhat on testattu, ei se niitä huomannut. Niin onnellinen peltojäljen sujumisesta!!
Metsäjäljen jälkeen
Kuva Tiia Taipale
Vähän on uskaltanut jo antaa lisää liinaakin.
Hyppytekniikkaa on edelleen tehty pari kertaa kuussa. Kyllä se sieltä rakentuu ja takapään voima kasvaa. Aluksi koira ei tahtonut päästä 40 sentin hyppyä ilman että hyppy hajoaa. Nyt se päästelee 60 senttiä todella kauniisti. Pyllyjumppaa tehdään vaihtelevasti mutta viikoittain vähintään.
Jaa käväistiin me hakemassa se näyttelykoiran Sertikin Tuurin koiranäyttelystä. Joo, H arvoiseksi katsoi tämä tuomari Kertun. Mutta olkoon. Se meille riittää. Vaikka olenkin täysin erimieltä koiran ansaitsemasta arvosanasta. Mutta näyttelyura on nyt tehty ja ohi. Enää ei tartte ikänä mennä jos ei halua. Mutta eikö me sitten joskus käyttöluokkaan mennä ihan huvin vuoksi. Tässä Kertun arvostelu näyttelystä : Hyvätyyppinen narttu, jolla oikeat mittasuhteet. Kevytpiirteinen pää, kaunis kaula, jäntevä runko. Hyvä ylälinja. Sopivat kulmaukset. Eturintaa voisi olla hieman enemmän. Lyhyt karvapeite. Hyvät liikkeet. Miellyttävä käytös. Tuomarina Paavo Mattila. Koira käyttäytyi ja esiintyi jälleen hienosti.
Tällä rakenteella ansaitsee arvosanan H..
Nenästä päätellen pikkuusen piti koittaa kaivaa kuoppia näyttelyissä odotellessa
