keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Palataan vielä FH kokeeseen kuvin..

Ilmoittautuminen. Ja koira katselee jo kaihoisasti jälkipaalun suuntaan..

"jälki"

Aloitus oli hyvä ja reipas

Ekalla suoralla

Ensimmäinen ilmaisu

Ja esinehän siellä oli

Ekasta kulmasta selvitty

Eka lyhyt suora

Ekalla lyhyellä suoralla

Toinen pitkä suora

Toiselta esineeltä lähdössä uudelleen matkaan

Toka lyhyt suora keskellä uima-allasta

Kolmas esine

Viimeisellä suoralla



Palkintojenjako

Toinen on onnellinen ja toinen tietää olevansa hyvä 
FH1 BH TK1 RTK1 RTK2 Eigen Martha
Tuollanen se oli.. Vasemmasta reunasta lähtö. Pitkät ehkä 150m ja lyhyet sivut 50 m




sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Me tehtiin se!

Uskomaton fiilis! Pitkäaikainen haaveeni on totta. Ja sain tehdä sen tuon parhaan, eli Martan kanssa. Noo.. Jos tarkkoja ollaan niin Martta sen työn teki, mä oon vaan näyttäny sille miten ja kuljen narun päässä mukana, kun se hoitaa homman. 

Lisäämme koiran nimen eteen uuden kirjainyhdistelmän, sen josta olen mielettömän onnellinen ja jonka aiheuttamaa tunnemylläkkää en osaa pukea sanoiksi. Mikään tottelevaisuustulos ei tunnu tällaiselta. FH1, se on nyt totta!

Mitähän tästä nyt kertoisi. Oon jotenki ihan sanaton.

Matka alkoi aamulla kohti Kuortanetta. Siellä osataan kyllä tehdä hienoja peltojälkikokeita, tunnelma on  mukava ja Juhani Petäjistö on asiallinen tuomari. Koira oli aamusta saakka mukavassa vireessä. Keli oli tyyni, mutta synkkä. Ei kuitenkaan onneksi satanut. Koepaikalla perinteiset ilmoittautumiset ja sirunluvut. Suoritusnumeroiden arvonta onnistui tällä kertaa mainiosti. Otin numeron 1. Tykkään että vuoro on hetimiten, ettei koiran (eikä ohjaajankaan) tarvi kauaa odotella pääsemistä itse asiaan. Pellolle ajettuamme, katsoin että pellolla oli juuri sopivan korkuinen heinä. Koiran pissatuksessa jo havaitsin että nyt on hyvä vire koiralla. Ei olisi malttanut käydä tarpeillaan, kun piti haistella pellon suuntaan. Hetken jouduttiin vielä odotella kunnes otin valjaat ja liinan koiralle,  itselle treeniliivin ja numeron rintaan ja lähdettiin kohti ilmoittautumista. Ilmoittautumisessa mulla oli mukana malttamaton koira. Martta vinkui ja nuuski paalun suuntaan. Paalun luona vielä välineiden viime säätö ja käsky "jälki".

Loppu olikin sitten Martan hallussa. Jotenkin sitä on niin ulkopuolinen ja toivoton olo siellä liinan toisessa päässä. On vaan luotettava koiraan. Ja tänään koira oli sen luottamuksen arvoinen! Jäljessä oli neljä pitkää suoraa ja kolme lyhyttä. Harhat kulki viimeistä kulmaa ennen ja jälkeen. Esineet oli ekalla, tokalla ja neljännellä pitkällä suoralla ja lopussa. Voin kertoa että kolmannella suoralla kun ei esinettä löytynyt niin luulin sen menneen ohi. Ja kun se kolmas sitten löytyi, luulin sen olevan viimeinen, mutta tuomarin eleistä huomasin, että matka jatkuu vielä ja pystyyn siltä osin huokaasta. Mutta kyllä pitkä oli se viimeinen suora henkisesti! Mietin mielessäni että mulla on kolme esinettä taskussa ja mielestäni oon menny kuus kulmaa, joten tää suora ja yks ilmaisu niin se olis siinä. Viimeisellä suoralla olisin halunnu että mulla olis ollu sykemittari. Ja se tunne kun koira menee vielä kerran maahan!!En osaa kuvailla sitä. Se oli mieletön!

Pisteitä kertyi 88. Se on hieno tulos tästä vaikeasta lajista. Kaikki kulmat ei ollu niin hyviä kuin koira osaa. Muutamassa kohdassa se teki pieniä tarkistuksia jäljen vierestä ja ilmaisut ei olleet sitä mitä se osaa. Ensimmäinen ilmaisu oli hieno. Mutta kun palkkaa ei tullut ja esineet oli vieraita niin muissa ilmaisu oli hieman epävarma. Jokaiselle se pysähtyi heti seisomaan, mutta vilkaisi aina muhun ennen maahan menoa. Ja näin ollen meni niissä myös vinoon. En moiti tästä koiraa ollenkaan. Paljon kun kaksistaan treenataan niin ei niitä vieraita esineitä ole käytettävissä. Harhat se selvitti jälleen hienosti. Ne ei ole meille ongelma. Martta kyllä tietää että niistä ei kannata piitata, ei oo menny siihen lankaan koskaan. 

Sitten se yksi kulma. Siitä koira ansaitsee erityiset kiitokset. Yhtä lyhyttä suoraa edetessä alkoi alusta muuttua märemmäksi ja märemmäksi, kunnes huomasin koiran jäljestävän täysin vedessä. Ja kun se kääntyi takaisinpäin tehden pienen ringin, ajattelin että se oli tässä, enkä olisi moittinut siitä koiraa. Jos se vesilätäkössä ei osaa jäljestää niin se annetaan todellakin anteeksi. Mutta sen pienen pyörähdyksen jälkeen matka jatkui. Koira löysi jäljen uudelleen helposti ja jatkoi matkaa! Se oli vain mennyt hieman kulmasta yli. Tästä kohdasta tuomarikin oli koirasta erityisen ylpeä.  Ja niin oon minäkin! Kannatti tehdä se yks jälki tässä pari viikkoa takaperin vaikka koko päivän oli satanu kaatamalla ja kun sade loppui, me lähdettiin jäljelle. Pelto oli ihan lätäköillä, mutta Martta selvitti sen treenijäljenkin silloin. Ja niin se teki nytkin. Lienee tuolla kyseisellä treenillä osuutta asiaan, mene ja tiedä.. 

Ja jatketaan sillä luokkavoittojen sarjalla... Ei muita tuloksia ykkösen jäljeltä tänään, joten luokkavoitto pokaali lähti myös meidän matkaan.

On meillä ollutkin viime aikoina niin hyviä treenejä, että tämä tulos oli realistinen haave. Nyt se ei enää ole haave. Se on totta ja paljon ruokaa sisältävän huomisen palauttelutreenin ja pienen jälkitauon jälkeen alkaa piikkien ja kaarien opettelu seuraavaa kautta ja  kakkosluokkaa varten! Laitetaan uudet asiat alulle ennen talvitaukoa.

Näissä kohdissa tekee aina mieli kiittää. Kiittää heitä jotka ovat olleet mukana matkallamme kohti tätä tulosta. Neljä tahoa tulee tässä mieleen erityisesti...
Kasvattaja Satu Knutars... aina tällaisessa kohdassa mietin, että mitä jos Satu ei olisikaan tarjonnut tätä koiraa minulle, mitä jos en olisikaan ottanut sitä!
Pirjo Lastikka ... Siitä yhdestä kesäisestä lauseesta alkoi meidän ylämäki tässä hommassa. Pirjo totesi, että - koira osaa kyllä jäljestää, nyt sitä pitää alkaa kouluttaa! Toinen asia, jonka Pirjo huomasi, oli minun jatkuva liinatuki koiralle treenissä. Kun poistin liinatuen ja aloin vaatia koiralta enemmän, siitä löytyi aivan uusi vaihde.
Tina-Marina Bäckman... Kulmat oli alkukaudesta huonoja. Apuun kutsuttiin Tina-Marina ja niillä konsteilla on kulmat laitettu kuntoon. 
Ekolan tila Alahärmän Köykkärillä.... Kiitos peltojen lainasta! On mulla muitakin peltoja käytössä, mutta kyllä teidän on paras! Ilman treenipeltoja ei voisi mennä kokeisiin ja tehdä tuloksia. KIITOS!

Olen tänä vuonna pitkälti treenannut yksinäni. Olen huomannut keskittyväni paremmin treeniin, kun olen pellolla yksin. Eipä sillä, ei meilläpäin peltojäljestäjiä olekkaan, että ei niitä kavereita puussa kasvakaan, mutta en ole myöskään ´niitä kauheasti pyydellyt tai lähtenyt muiden jäljestäjien luo kauemmas ajelemaan. Ihan sen vuoksi, kun olen huomannut miten hyviä treenejä me tehdään Martan kanssa kahdestaan. 
Siitä huolimatta, että ollaan tällääsiä erakoita, niin kiitetään kaikki ne jotka on matkan varrella tehneet Martalle jälkiä tai harhoja ja istuneet seuranani pellon laidalla.

Laitetaan niitä jäljestyskuvia sitten myöhemmin, kun kuvaaja saa ne koneelle..



FH1 BH TK1 RTK1 RTK2 Eigen Martha




tiistai 5. syyskuuta 2017

Syysterveiset..

Kovin on syksyystä jo ulkona. Joskin tällä hetkellä todella hieno auringonpaiste. Ja tuostapa tulikin idea lähteä pellolle ottamaan muutama kuvanen. Nooh.. En mä mikään valokuvaaja ole, mutta kyllä niistä ajatuksen ymmärtää :)

Viime viikko pidettiin lähes kokonaan vapaata rallytokosta. Keskiviikkona käytiin koulutuksessa. Oli hyvä koulutus. Pitkästä aikaa sellainen että tekisi mieli mennä samalle henkilölle uudelleen. Haettiin vähä oppeja mestariluokan peruutukseen ja edestä puolen vaihtoon, sekä edelleen siihen eteentuloon ja seisomasta maahanmenemiseen. Muutamia jälkiä ollaan tehty ja niiden perusteella lähti eilen ilmoittautuminen FH kokeeseen parin viikon päästä. Voi kumpa sielä nyt kaikki toimisi, eikä koira keksisi omia uusia kuvioita tai pelästyisi riistan jälkiä..

Loppu vuoden jutut on nyt virallisesti lyöty lukkoon. FH koe 17.9. Rallyssa koe 7.10 ja 22.10, EP CUP 1.10 ja seuranmestaruudet 23.9. Koulutuksiakin vielä on kalenterissa: hyppytekniikkakoulutus, kaksi rallytoko koulutusta sekä SPL 30 vuotis juhlan tottiskoulutus. Sen jälkeen jäämme ansaitulle talvilomalle koko joulukuuksi.



















sunnuntai 27. elokuuta 2017

Alkaa oleen takki tyhjä..

Nyt oikeesti alkaa olla tälle vuotta takki tyhjä. Muutama rutistus olis vielä ennen talvitaukoa. Tänään tuli kokeen jälkeen sellainen olo että nyt on turnauskestävyys lopussa. 

Tänään oli ohjelmassa (toivottavasti) viimeinen avoimen luokan rallystartti. On se kumma miten se koulutustunnuksen mahdollisuus luo tekemiseen ihan erilaisen paineen. Jännitti jopa oikeen! Martta ei tuottanut pettymystä tänäänkään. Miten paljon voi koirastaan tykätä!
Tuloksena tänään AVO99 ja luokkavoitto. Ei rikottu meidän voittojen sarjaa. Kolmas voitto peräkanaa, kaikki avoimen luokan kokeet ollaan voitettu. Melkoisen huikee fiilis!

Ei ollu tuomarin sihteerillä paljo tekemistä meidän radan aikana. Tehtiin sadan pisteen rataa viimeiselle kyltille asti. Sivulta eteentulon apuja on nyt pienennetty ja se ei ihan aina vielä tuota toivottua tulosta vaan ajoittain koira jää vähä vinoon eteen istuessaan. Ja viimeiseltä kyltiltä  otettiin siis -1 vino.

Paikalla sattui olemaan tuttuja, joten sain katsella videotakin meidän radasta. Se oli miellyttävää katseltavaa! Harvoin oman tekemisen kattominen videolta on miellyttävää. 

Oltiin lupauduttu vielä nollakoiraksikin kokeeseen. Neljäs nollarata voittajasta ja nyt aletaan olla kohta sillä tasolla mihin pyritään. Tähän saakkakin tulos olisi aina tullut, mutta se on ollut vain muutaman pisteen yli 70 edellisillä kerroilla. Tänään pisteet olisi olleet 88. Sielläkään ei suuria virheitä. Peruutuksessa kintereet oli osuneet maahan kesken peruutuksen ja se on -10. Sais paremmin nostaa pyllyn ylös peruutuksessa. Ajoittain se on kyllä hyvä, mutta toisinaan menee liian matalalla pyllyllä. Pari -1:stä sieltä tuli vinoudesta lisäksi. Samasta ku avo radallakin: perusasennosta eteentulo sekä istu-seiso-maahan liikkeestä. Meillä on ollu työn alla tuo seisomisesta maahanmeno, kun se on vähä huono. Sais mennä siinä mun vierellä paremmin maahan mutta yrittää tuoda etupään mun eteen tässä jostain syystä. Jatkamme sen treenaamista. 

Tänään pyörähdyskin toimi jopa koeradalla hienosti, kun se on pakannut toimia treeneissä ja kokeen herättelyissä mutta ei kokeessa radalla. Tänään se oli hieno. Vasemmalle käännöksissä koira ei tänään painanut jalkaa, treeni on tehny tehtävänsä. Pujotteluissa koira ei mene enää epävarmaksi kun osaan jättää sille tilaa. Eteentulon suoruutta pitänee näköjään vielä treenata, että pienelläkin avulla siihen on tultava suoraksi. Ja voittajan liikkeitä pitää vielä hioa. Pieniä hiomisia, mutta rallyssa nekin voi maksaa joskus paljon, joten niihin täytyy panostaa.

Teemme nyt poikkeuksen eikä mennä ratoja läpi tehtävä tehtävältä. Mitäpä noita, kun kaikkiin kirjoitettaisiin että koira oli hieno :D
Tuomarin kommenteissa luki AVO radan paperissa näin : Osaava Koirakko! Erinomaista yhteistyötä. Erinomaiset vauhdinmuutokset ja askelpituus. Nollakoiran paperissa luki - Hienoa yhteistyötä ja suorituksen jälkeen tuomari tuumasi minulle että me ollaan täysin valmiita voittajaan. 

Vaikka takki alkaa olla tyhjä niin vielä olisi edessä muutama juttu tälle vuotta ennen kuukauden talvitaukoa. Kyllä, olen ajatellut pystyä niin pitkään taukoon :D Treenikaverit ei jostain syystä usko mua.. Rallytokosta on vielä kaksi koulutusta, yksi CUP osakilpailu (AVO), seuranmestaruuskisa (VOI) ja 2-3 VOI starttia + toivottavasti yksi fh koe. Mutta nyt me höllätään vähä treenaamista pariksi viikoksi. Koira on todellakin sen ansainnut.

Mä oon niin ylpeä Martasta. Se vaan on niin <3











keskiviikko 23. elokuuta 2017

Rallytokon Suomenmestaruuskilpailut

Rallytokon Suomenmestaruuskilpailut rantautuivat tänä vuonna Seinäjoelle 19.8.2017. Meidän yhdistyksemme joukkue ikävä kyllä karsiutui, eikä päässyt mukaan kisaan. Taso Mestariluokan koirille oli tänä vuonna melkoinen, joten meidän joukkueen mestarikoiran tuloksilla ei ollut asiaa kisaan.

Onneksi meitä kuitenkin Martan kanssa pyydettiin kisaan mukaan voittaja luokan nollakoiraksi. Päästiin kuin päästiinkin siis menemään SM kisojen rataa ja vieläpä kahteen kertaan.

Kisapaikalla oli hieno tunnelma. Autoja, myyjiä ja henkilökuntaa oli jokseenkin enemmän kuin tavallisessa kyläkokeessa. Oli oikeen urheilujuhlan tuntua. Joukkueilla oli hienoja joukkuepaitoja. Tunnelma oli hyvä ja minun silmiini homma toimi hienosti. Jotenkin tunsi itsekin kuuluvansa joukkoon kun sai pukea päälle työntekijöille tarkoitetun rt sm 17- paidan ja sai syödä henkilökunnan lounasta (oli hyvää). Radat olivat SM kilpailun tasoisia ja ihmiset kaikesta jännityksestä huolimatta hyväntuulisen näköisiä. Koirarotujen kirjo oli valtava! Onneksi oon nuorena selannu koirarotukirjoja enemmän kuin laki salli niin kaikille löysin mieleni sopukoista oikean rodun. Puitteet ja tilathan tuolla Lakeuden Agilityurheilijoiden hallissa on hienot. Hieno tapahtuma. Harmittelin kun yksilökilpailun finaalia minun olisi pitänyt odottaa yli kolme tuntia jotta olisin nähnyt sen livenä, mutta meni se kotonakin livestreamilta katsoen.

Nollakoirankin piti mennä eläinlääkärin tarkastukseen. Sirunluvun ja rokotuksien tarkistuksen jälkeen jonotettiin eläinlääkärille. Joita oli kaksi, tarkistus sujui joutuisasti, ei tarvinnut kauaa jonottaa. Eläinlääkärit olivat mielestäni hyvin tarkkoja. Tarkastuspaikoilla oli pöydät pieniä koiria varten. Vanhan ajan agilityratojen pöydät. Meidän lekurillamme se korkeampi. Hyppyytin Martan siihen niin lekurin oli helpompi tutkia. -Antaako tutkia, kysyi lekuri. No antaahan se. Ja hienosti antoikin. "suorituslupa" tuli sanoilla - Tällaisia sakuja lisää! Kaikki oli vissiin luonnetta myöten kunnossa.

Käväästiin tutkimassa halli. Toki tässä hallissa on käyty ennenkin. Meidän luokka kilpailtiin hallissa. Ulkokenttäkin alueella on, mutta siellä pyöri alokas ja mestari luokka. Pissalenkille ja koira takaisin autoon. Rataan tutustumisessa huomasin ajattelevani radan pituutta ennen kaikkea. Tuntui että kylttejä vaan riitti ja riitti. Rata oli haastava, mutta kyllä me siitä selvittäisiin.. ehkä.. Rataan tutustumisen jälkeen koira autosta ja käytösruutuun. Tehtävänä oli istua ohjaajan edessä. No problem.
Yksitoista koirakkoa suorittaisi ratansa ennen meidän vuoroa. Yks ehto mulla silloin oli, kun tähän hommaan pyydettiin: haluan tuomarin arvostelun paperille. Ja sen sain. Kahteen kertaan. Koira oli hyvin hereillä kun tehtiin muutamia liikkeitä ennen meidän vuoroa. Lähdössä ja lähdön lähestymisessäkin hyvä meininki. Usein se lähdön tunnetila kertoo miten rata tulee menemään. Joten hyvillä mielin liikkeelle.

Lähtö : Koira hienosti hereillä. Narun irrotukseen aion ottaa uuden tyylin. Irrotan sen heti kehänauhan ylityksen jälkeen ja sitten lähestyn lähtö kyltin ilman narua. Koira häiriintyy narun irrotuksesta ja vietti/kontakti katkeaa siitä ihan turhaan kyltillä.
1.Pyörähdys : Tätä liikettä mä en niinku käsitä. Treeneissä aina hieno. Kokeessakin yleisesti onnistuu, mutta jos se on ensimmäinen kyltti niin se ei onnistu. Piti pyytää kolme kertaa ennen kuin neiti ymmärsi mitä pyydetään. Vaikka oli koiraa herätellessäni ottanu sen useampaan kertaan ja vielä juuri ennen radalle menoa. Mikä siinä mättää tuossa kohtaa tehtynä? Ja koska koira ei heti tehnyt niin oon hiljentäny vauhtiani ja siitä tietenkin rokotettiin -3 ov
2. Liikkeestä seiso, kierrä koira : Hieno, pysähtyi ku seinään
3. Pujottelu : En mä mitään tätä tehdessäni huomannut, mutta paperissa lukee -1 kontr.. Hetken asiaa pohdittuani tulin siihen tulokseen että koira on vasemmis käännöksis "jääny mun alle" ja siitä tuo virhe
4. Puolenvaihto takana : Ei ongelmaa. Tämä on opittu nyt hyvin. Ehkä liiankin hyvin kun tänään treenatessa koira tarjosi sitä vaikka ei pyydetty..
5. Istu, koira eteen, vasemmalta oikealle istu (oikealle) : Koira tökkäsi ohjaaja-lukee paperissa. Voi räkä, en mä sitä siltä saa kyllä millään ehkä pois eikä tuosta oo alemmissa luokissa mitään sanottu.. Eikä tuo muutenkaan menny ihan kuin elokuvissa. Ei oikeen olla treenattu vielä tuota että edestä pitää mennä kiertäen oikealle, joten koira oli hieman pihalla mitä pyydetään ja teki ylimääräisen istumisen. siitä -10 tvä. Tuo on treenillä poistettavissa.
6. Liikkeestä maahan (oikealla) : Ei moittimista, vaikka tätä on tehty oikealla vai pari kertaa.
7. Käännös oikealle (oikealla) : Käännökset oikealla seuruussa alkaa olla hallussa
8. Spiraali vasempaan (oikealla) : Oikealla seuratessa käännöksissä vasempaan koira on pakannut yrittää palata vasemmalle mutta ei yrittänyt sitä ainakaan tässä. Edistystä on siis tapahtunut.
9. Puolenvaihto jalkojen välistä (oikealla) : Tämäkin on tullut koiralle hienosti selväksi. Hieno vaihto.
10. Koira eteen, 1,2 ja 3 askelta peruuttaen ja edessä istumiset, sivulle : Tässä taisi olla jotain sanomista siinä eteentulossa. On koitettu vähentää apuja eteen pyytämisessä ja se treeni on vielä kesken. -1 kontr
11. Vasen täyskäännös : eli kiertämällä täyskäännös, selkee ja vanha juttu
12. Istu, seiso, maahan : Istumisen kautta -10 lukee paperissa. Tämä on yks niistä jutuista joita ei oo treenattu juuri yhtään. Työn alle siis tämä että menee suoraa maahan eikä istumisen kautta
13. 270 käännös vasempaan : Parempaa vasemmalle käännöstä kuin nyt hetken on ollut. 
14. Kaksi kertaa vasen täyskäännös : Eli kiertämällä täyskäännös tehdään kaksi kertaa peräkkäin. Muistaakseni en ollut tässä vauhtiin tyytyväinen, mutta siitä ei sakoteta.
15. Istu, askel oikealle, istu : Tämän kun koira oppi, niin sen jälkeen tämä on ollut yksi sen varmimmista liikkeistä
16. Istu, käännös vasempaan istu : Ihan peace of cake
17. 360 vasempaan : Hieno käännös
18. Molemmat oikeaan täyskäännös : nämä on hallussa
Maaliin oikealla puolella hienosti seuraten. 
Tuomarin kommenteissa luki "rauhallinen ja miellyttävä suoritus"

Virheitä ropisi vielä tällä treenimäärällä voittajaan, mutta tulos olis tullu viralisesta startista. Pistesaaliiseen ei oltaisi oltu virallisessa startissa tyytyväisiä, mutta tässä vaiheessa treeniä ollaan. 
Pisteitä olisi tullut 75. Toisella radalla koira kyllä teki tehtäviä mutta oli jo pitkään päivään tosi väsyny ja radalla sen näkönen että -miksi taas? Mä menin tän jo!

Tulevana sunnuntaina koitetaan hakea se viimeinen puuttuva AVO tulos. Sitten alkaa vieläkin totisempi treeni kohti voittajaa. Loppuvuodesta tarkoitus startata viralliset uudessa luokassa. Sitä ennen on vielä CUPin toinen osakilpailu. Viimeinen osakilpailu me jätetään välistä, muuten ei pysty korkata voittajaa tälle vuotta. Jäljestetty on nyt aika kiitettävästi. Ei oo tarvinnu pohtia millaisen jäljen tekee kun 10 vuotias poikani on innostunut piirtämään mulle jälkikaavioita :) Kyllä sitä onkin kaavoihin kangistunu noissa jälkikaavioissa kun heti tuli mielenkiintoisempia ja uudenlaisia kun poika ne teki. Ei kuitenkaan luvannu kävellä niitä jälkiä kun sitä kysyin. 

Pariin hyvään kuvaan oltiin osuttu Martan kanssa RT SM kokeessa. Ylempi kuva By Sporttirakki, alempi kuva By Marika Vähämaa.


Eläkeläinenkin on vielä treeneissä mukana. Intoa on mutta taidot on kyllä ihan ruostees. Tekee kovalla innolla mutta ihan miten sattuu. Mutta niin eläkeläisillä on lupa tehdä. Istumiset ja maahanmenot on hidastuneet entisestään, mutta on sen iloisuutta kiva kattoa ku juoksee tennispallojensa perässä <3




tiistai 15. elokuuta 2017

MARTTA 3v

Tänään 15.8.2017 Martta murunen täyttää kokonaista kolme vuotta. Paljon on tehty ja tapahtunut yhteisen kahden vuoden ja kahden kuukauden aikana ja matka jatkuu yhtä mielenkiintoisena yhdessä.