torstai 31. toukokuuta 2018

Kerttu 14 vk

Laitetaanpas tännekkin nähtäväksi Kertun 14 vk kuvat. Mä en väsy ihailemaan tuota sen rakennetta!
Puntari näytti tänään 12.7kg.




tiistai 29. toukokuuta 2018

Materiaalin Adaliina

No nyt niitä Kertun kuulumisia jos ehtiis vähä kirjaalla.
Kerttu täyttää kahden päivän päästä 14 vk.
Kasvu on ollut tasaista. Painoa tulee keskimäärin 700-800g per viikko ja nyt on tullut kyllä tuota korkeuttakin ja jalkaa.. Viime viikon punnituksessa painoa taisi olla 11.7 kg. Kerttu on tuollainen hyvin kevytrakenteinen penneli joka on minun mielestäni vain positiivinen asia käyttökoirassa. Tullee äitiinsä. Niin kaunis ja kepeä runkoinen ja askelinen on äitinsäkin. 

Ruoka me vaihdettiin parin viikon kotona olon jälkeen eri merkkiin kun meinasi olla löysävatsasisuutta ja pienenpieni napatyrä Kertulla on, mutta se ei aiheuta toimenpiteitä. Ei sitä edes joka päivä huomaa ja hieromalla menee samantien takaisin. Siinäpä ne ei niin positiiviset asiat sitten olikin.

Kerttu on kyllä ollut juuri sellainen kuin pitääkin! Melkoinen riiviöhän se on ollut. Ei ihan meinaa mennä jakeluun että käsiä ja nilkkoja ei saa pureskella. Nyt huomaan että on alkanut olemaan seestymisen merkkejä ilmoilla. Kaikki se laittaa suuhun! Kivet, vessapaperit, kissanpaskat, kävyt, kepit, karkkipaperit jne.. Kaikki isot ja pienet asiat joista suinkin vaan saa kiinni. Sohvalle se oppi hyppäämään jo monta viikkoa sitten. Kissoja, tai tuota leppoisampaa, se pakkaa leikkiessään ottaa vähä liian kovaa kiinni mun makuun, kissa tosin ei sano mitään. Toisen lähelle se menee erilailla kun tietää että sieltä tuloo sitten heti sihinää ja kynttä jos sitä lähestyy rumasti. Martta on onneksi oppinut sanomaan Kertulle jo vastaan, ettei Kerttu saa vietyä Marttaa ihan kuus nolla. Ruokahalu on ihan jäätävä. Alusta asti on opeteltu ruokakipolle rauhassa odottamista ja vasta nyt 7 viikon jälkeen se alkaa sujua ihan kivasti. Tosin ei Kerttu useinkaan syö kiposta, niin harjoituskerrat on aika vähissä. Kerttu teköö joka päivä ainakin kerran töitä ruokansa eteen. Kun ehdin niin se syö kaksi päivän ateriaansa töitä tehden. Että annetaan sen verran arpoa tässä kupille rauhallisesti menemisessä, ei se paljon syö ruokaa kupista. Sisäsiisteys meillä on vielä ihan vaiheessa. Kyllä se eteiseen yrittää aina suunnata kun hätä tulee mutta kyllä se vielä usein ehtii tulla matkalle. Isompi asia jos tulee sisälle niin se tehdään eteiseen, että pihalle olisi siinäkin kohtaa ollut mieli mutta aina ei pissattaja ehdi reagoida tarpeeksi nopeasti.

Kaikenlaista ollaan touhattu. Treenirintamalla on aloitettu tottis, jälki, esineruutu, leikitys, esineilmaisu.. Tottis menee kivasti pentu tyylillä tehden. Kivasti on virtaa tekemiseen ja ahne kuin mikä. Aina heti valmis kun kentälle päästään. Jäljellä en pysty kuin hymyilemään, viettiä on ja todella hyvä nenä. Ollaan jopa laitettu esine jäljelle kun sen ilmaiseminen oli Kertulle jotankin todella helppoa tajuta. Aivan tässä nyt on meidän leikkikin kokenut suuren muutoksen. On se alusta asti tykännyt leikkiä mutta nyt se näyttää jo hallitummalta, se vastustaa hienosti ja kahden lelun leikissä maltaa jopa vähän jo tuoda toista mullepäin. Kosketuskeppiin on tutustuttu ja näyttelyseisomistakin harjoiteltu. Ja sitten on tietenkin se sosiaalistamispuoli. Esineruutua on nyt tehty pari kertaa hajunhaulla. ei se oikeen meinaa irrota niin otamme ja vaihdamme asian lähestymistapaa. Katsotaan..

Monenlaisissa paikoissa on tullu käytyä ja kokoajan sais mennä että varmasti tottuu siihen että maailma on täynnä erilaisia paikkoja. Erilaisista alustoista, portaista ja äänistä ei piittaa mitään. Vieraat ihmiset on ihan fine jos ne ei oo liian tungettelevia. Kerttu ei tykkää ihmisistä jotka tulee heti kiinni ja kovaan ääneen sen luo. Niitä pitää vähä väistää. Mutta kaikki ne ihmiset joiden luo saa itte mennä ensi ja ne ei tungettele vaan on rauhallisia niin ne on fine. Niillä pirskatti tuppaa aina olla samoja nakkejakin kuin äipällä. Toiset koirat on ihan jees Kertun mielestä. Nytkin olisi rallytoko kokeessa mennyt kattomaan jokaista paikalla olevaa koiraa. Mutta se onkin kiellettyä. Pentukavereita on löytynyt muutama ja niiden kanssa Kerttu osaa kyllä leikkiä hienosti. Uimaranta on tullut jo kovin tutuksi kun on näin kuumia kelejä. Ensimmäisellä kerralla Kerttu oli sitä mieltä että vedessä juokseva isosisko on äärettömän pelottava. Isosisko autoon ja kahdestaan tutkimaan asiaa niin johan uskalsi ja sen jälkeen siellä onkin jo otettu muutama uimaliikekin. Ensimmäinen rokotus on laitettu, kohta toinen. 

Tässä me nyt edetään päivä kerrallaan. Hitaasti mutta kuitenkin tavoitteellisesti.

Laitetaas teille nyt vähän kuvasia Kertun toilailuista.

Se täytyy vielä sanoa että Martta on kyllä kullan-arvoinen tässä opettajan ja mallin roolissa. Se on joka paikassa niin cool ja rento että Kerttukaan ei osaa jännittää sen seurassa mitään.

Rinnakkain metsälenkillä

Näyttelytreenejä kattomassa

Esteratsastuskisoissa

Metsälenkillä.. taas..

Tottista

Ja jälleen mettälenkillä

Rannalla

Martta ei aina arvosta sitä että Kerttu tulee sen viereen mutta ajoittain päästää sen siihen

Hiekkalaatikolla kaivaminen on ihan parasta

<3

Koiranäyttelyssä

Rokotuksilla

Uimassa

Jäljelle menossa

Ilmaisussa

Autoilemassa

Leikitään. Lempparileluksi on osoittautunut sama kuin MArtalla..

                                                             Metsälenkillä jälleen
Remmilenkillä

BH kokeessa

Jäljellä

Kaverin kanssa

Mummolaan

Kerttu kaunotar 11 vk

Kerttu 11 vk









sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Yhtä uupuu..

Kyllä hävettää. Treenaaminen Martan kanssa on ollut aivan liian vähäistä edellisen (2.4) kokeen jälkeen. Ei montaa kertaa olla treenattu kunnon treeniä. No sehän näkyy. Ei me oltu ollenkaan sellaisessa vireessä tänään rallytoko kokeessa kuin mitä me osataan. Treenimäärään nähden tulos oli ihan hyvä mutta kun pitäis kerätä niitä ysivitosen tuloksia niin tämän päiväinen ei ihan riittäny..

Koe oli Ilmajoella, Tuomarina Fiia-Maria Kivioja. Kerttu tietenkin mukana matkassa. Mutta kerrotaan siitä Kertusta sitten omassa tekstissä kunhan saan sen aikaiseksi..

Martta ei ollu oikeen kovas virees kisapaikalla. Kyllä se suoritti tehtäviä mutta ei se ollu kunnolla työmoodissa. Mutta se voipi johtua siitäkin että itse en myöskään ollut oikeassa moodissa. Nyt me  otetaan ittiämme niskasta kiinni ja tehdään taas kunnon treenisuunnitelma. Tulon päällä on useampikin koe ja syksyllä ne rotumestaruudet. Pitääs olla kunnossa silloin..

Pidemmittä puheitta käydään radan kimppuun..

Lähtö : Ei hereillä niin kuin haluaisin mutta ihan jees.
1. Lähetä koira : Tästä mä oon ylpeä! Tämä on liike jossa todella monella on koiransa kanssa ongelmia. Ja niin oli tänäänkin lähes kaikilla. Martalla tämä on tosi varma ja hieno liike. 
2. Liikkeestä kutsu koira : Ei moitittavaa, tulihan se sieltä. Saisi olla nopeampi. Otamme sen edelleen treenilistalle.
3. Molemmat vasemmalle täyskäännös : Nämä on ollut jo kauan meillä tosi varmoja, mutta tänäänpä Martta päätti olla sitä mieltä että en ymmärrä mitä pyydät eikä lähtenyt kääntymään kun pyysin. Otettiin -3 uusimisesta ja tokalla yrityksellä onnistuttiin
4.(Oikealla) Istu, koira eteen, vasemmalta oikealle, istu : Tämä onnistui hienosti. On näitä tehtykin ennen taukoa paljon
5. (Oikealla) Käännös oikeaan : Ei sanomista
6. (oikealla) Pyörähdys : Ei sanottavaa
7. (oikealla) Istu, askel vasemmalle, istu : Tämä ei ole meillä edelleenkään kunnolla hallussa. Tarttisin tähän nyt jo jotakin vinkkejä. Ei se paha oo mutta ei se kyllä oo hyväkään. Mutta ei me silti saatu siitä kuin -1 tvä.
8. (oikealla) Puolenvaihto jalkojen välistä : toimii
9. Istu, käännös vasemmalle, istu: Eipä tällaisissa ole sanomista
10. 270 oikealle : Helppoa
11. Liikkeestä istu, jätä koira : Tästä on tullut onneksi hyvä liike
12. Liikkeessä kutsu koira : Sitä vauhtia sais olla enempi mutta tulee se ja hyvin oikiaan kohtaan.
13. Tulppaani : Harmi kun en kattonu tuota arvostelulappua koepaikalla kunnolla. En ymmärrä mikä tässä muka mätti. -3 tvä
14. (oikealla) Istu, käännös oikealle, istu : Treenitauko on tehnyt huonoa meidän oikealla puolella oikeaan käännöksille jotka jos saatiin hyväksi.. Ei ne nyt oikeen toimi. -1 tvä
15. (oikealla) Puolenvaihto edessä : Nämäkin meillä on kunnossa. Jes!
16. Istu,seiso, kierrä koira : Seisomiset toimii koiralla kyllä
17. 270 vasempaan : Kyllä vasemmalla perse toimii
18. 3 askelta seuraten peruutus : No menin ja astuin koiran varpaille ja otin uusimisesta -3. Ja eihän se tietenkään uusimisessa ollut sitten hyvä kun oli vähä kettuuntunut siihen varpaitten tallomiseen. Eli lisäksi -1 tvä
19. Molemmat oikeaan tk : Tämäkin tällainen käännös toi -1 tvä. Enkä käsitä miksi. Harmittaa kun en kysynyt miksi näistä meni pisteitä niin osaisi treenata niitä paremmaksi.
Maali
Käytösruutu oikealla istuen. Siinähän se töllötti sen kolme minuuttia.

Tulos siis MES87. Sijoitusta en tiedä. Sen tiedän että kolmen parhaan joukossa ei oltu. 
Kyllä tuo tulos on treenaamatta ihan hyvä ja voi laiskana olla siihen tyytyväinen. Mutta ei tästä ny mitään tuu tälläsestä lusmuamisesta. Nyt treenikalenterin tekoon!!








maanantai 14. toukokuuta 2018

Koiranäyttelyssä..

Lähdettiin matkaan treenaamatta, liian lihavan ja huonossa karvassa olevan koiran kanssa. Mutta ei meillä ollut tältä reissulta suuria odotuksia. Pointti oli ihan vaan se että jos kerran on koira jonka saa ilmoittaa käyttö uokkaan niin näyttelyihin mennään ihan sen vuoksi. 

Esiintymienhän oli täysi kymppi treenaamatta. Kun tuo kerran on opeteltu niin näyttää pysyvän päässä. Seisoo kun tatti niin kauan kunnes toisin määrätään ja juoksee löysällä narulla. 

Saku kehää katsoessa hämäsi taas monta asiaa mutta en nyt avaudu niistä. Olen sen tänne joskus tehnyt.


Kuvassa seisoo seuraavanlainen koira..
Kookas, hyvin voimakasrunkoinen kokoonsa nähden hieman kevytluustoinen tyttö. Hyvä pää ja ilme, erinomainen kaula. Hieman pysty olkavarsi, hyvä selkä, hieman liian lyhyt ja laskeva lantio. Kovin löysät ranteet ja litteät etukäpälät. Hyvä karvanlaatu mutta ei täydessä turkissa. Liikkuu hyvin sivulta katsoen, hieman löysästi edestä.

Ja tulos KÄY1 EH

Täytyy varmaan olla tuomarin kanssa kyllä arvostelusta samaa mieltä. Ja Martan näyttelyt on ny käyty. 

P.s. Lupaan kohta tehdä Kerttu neitistä teille pitkän kirjoituksen. Kunhan on aikaa istua koneelle.


lauantai 5. toukokuuta 2018

Pentuarkea osa 2.

Blogin päivittäminen on hieman tässä kiireessä jäänyt. Mutta Kertulla ja Martalla on Facebook ryhmä johon blogin lukijat voivat halutessaan liittyä.

Ryhmä löytyy nimellä Neiti Pohjanmaa ja isosysteri

Facebook ryhmästä luet paremmin ajankohtaiset uutiset ;)

Tervetuloa mukaan!


perjantai 20. huhtikuuta 2018

Pentuarkea

Reilu viikko takana.. Olen miettinyt, että kultaako aika näin hyvin muistot vai enkö oikeasti muistanut millaista on arki koiranpennun kanssa. Kunnes tajusin, että tällaista pentua mulla ei ole ollut. Kaikki aiemmat koirat ovat pentunakin olleet rauhallisempia, hiljaisempia ja voisi ehkä sanoa että helpompia.
Sitä saa mitä tilaa, sanoi eräs kaveri, kun sille kertoilin miten helisemässä mä oon tuon penikan kanssa :D No niin sain! Vaikka se onkin vilkas, äänekäs, kova puremaan, tapaturma-altis, haukkuu sekä pistää koko tuvan systeemit ihan uusiksi niin se taitaa olla juuri sellainen kuin halusin, koska näiden lisäksi se on nopea oppimaan, hyvä nenäinen, touhukas, ahne, hyvä rakenteinen sekä nyt jo mukavasti leimautunut minuun.

Miten meidän päivät sitten kuluu... Yöt on alkaneet sujumaan kivasti. Kerran yössä me käydään pihalla, yleensä herään Kertun ääntelyyn neljän aikaan. Muuten yö menee hiljaisuudessa. Leikkiä se jaksaa jatkuvasti ja leluja onkin pitkin tupaa. Parhaat lelut ovat limsapullo ja se ainut vinkulelu joka tästä tuvasta löytyy. Lisäksi parasta on kun pyyhkii lattialta pissa lätäkköjä niin se pyyhe jolla pyyhitään, ai että mitkä vetoleikit me saadaan aina siinä aikaan.. Martan kanssa sujuu hienosti. Martta saisi olla paljon kovempi komentamaan, koska Kerttu meinaa viedä Marttaa välillä ihan kuus nolla. Pihalla kuitenkin onnistuu olla yhtä aikaa irrallaan ja tuvassa nukkuvat lähekkäin jos Kerttu ei pääse mun viereen niin sitten kelpaa Martta. Aluksi Martta pakeni paikalta jos Kerttu aikoi mennä viereen nukkumaan mutta nyt nukutaan jo ihan kylki kyljessä.

Kerttu on joutunut olemaan ilman ihmisiä kotona vasta parina päivänä. Ensimmäisenä päivänä kaksi tuntia ja toisena neljä. Tuolloin se on eri tilassa kuin tuvan muut eläimet. Vaikea sanoa miten on mennyt kun ei ole kameraa katossa, mutta on se ainakin hengissä.

Kova se on puremaan. Nyt alkaa jo näkymään vähän valoa tunnelin päässä ja uskoo jo ehkä helpommin kiellon käsien puremisesta ja jalkoihin hyökkimisestä. Kissat aiheuttaa vielä vähän ongelmaa. Niiden kanssa kun olis myös kiva painia niinku Martan että saa käyttää kunnolla hampaita. Mutta sieltä saattais tulla vähä enempi kynttä ja sitä me koitetaan harjoitella että kissoille ei saa huutaa eikä niitä saa jahdata eikä missään nimessä käyttää hampaita niiden kanssa. Kerran se kävi oikeen tosissaan mun päälle ja sai vähän isommasti palautetta. Poistui paikalta ja meni makaamaan ja mulkoili sieltä hyvin loukattuna. Melkoinen draamaqueen se taitaa olla. Vikinä on usein suhteettoman suuri verrattuna tukkapöllyn kovuuteen.

Ruokaa meillä saa koiranpentu harvoin kiposta. Mutta silloin kun syödään kiposta niin sinnehän rynnittäisiin ihan sata lasissa. Rauhoittuminen ja luopuminen on otettu heti tässä käytäntöön. Nooh.. Kyllä se siitä.. Joka päivä ehkä lyhemmän aikaa joudun pitää koirasta kiinni kun kippo on lattialla :D
Ja kun se ruoka loppuu! Siitäkös neiti Pohjanmaa vasta suuttuukin. Ruuan loputtua alkaa raivoisa kiljuminen ja kipon pureskelu. Kipolle haukutaan ja muristaan ja kiljutaan ja sitä kuskataan ympäri tupaa. Ja silloin kun ruoka tulee muualta kuin kiposta niin se tulee maasta jäljen muodossa tai kädestä vauva-tottista tehden tai sosiaalistamisen merkeissä. Ruoka tulee harvoin meillä ilmaiseksi.

Väittävät että se mitä koiranpentu tässä iässä kokee niin sitä se alkaa pitämään normaalina osana elämää. Niimpä me ollaan jo aloitettu sosiaalistuminen ympäröivään maailmaan. Ollaan käyty tutustumassa ja kuvattavana treenihallissa, pissattu Mustin ja Mirrin lattialle, jäljestetty, tehty tottista, autoiltu, oltu mukana Martan rankahuollossa, katteltu liikennettä remmilenkillä niin Martan kanssa kuin yksinkin, näyttelytreenejä seuraamassa sivusta, viemässä tyttöä partioon muiden lasten joukkoon, juostu mettässä sekä kahdestaan että kolmestaan, leikattu kynnet, punnittu (6.5 kg 8 viikon iässä, ihanan kevyt ainakin vielä, toivottavasti pysyy kevyenä kasvaessaankin) ja opeteltu miten ihana paikka sohva on. Ja kaikki nämä ovat Kertulle uusia ja ihmeellisiä juttuja.

Ja mitäs muuta meidän elämään kuuluu. Jälkikausi on vihdoin ja viimein tänään avattu!! Ai mikä tauko tuumasi Martta ja päästeli menemään suorat ja suorat kulmat ja piikit kuin vanha tekijä. No sellainen se taitaa ollakkin. Mutta hyvillä mielin tähän kauteen. Koira oli heti loistavassa vireessä touhuun! Rallytokoa ei sitte oikeen olla tehtykään viime kokeen jälkeen.. On ollu vähä kiirusta näis kasvatus hommissa :D Nyt pitäis vähä alkaa muistutella. Seuraava koe taitaapi olla 8.5...


Ei siinä montaa päivää mennyt kun sai otettua ensimmäisen yhteiskuvan <3

Elämän ensimmäinen ruutu

Remmi"lenkillä"

Metsää ja sen keppejä ihmettelemässä

Välillä täytyy ottaa rennosti

Mustissa ja Mirrissäkin on jo käväästy

Tutustumassa Lapuan keskustan hälinään

Aina pitää päästä äipän lähelle nukkumaan

Isosiskon rankahuolto oli näin tylsää seurattavaa

Mettälenkillä


Onko pienet korvat..

Tähänkin on jo pystytty. Myös Tarmo on sohvalla..

Kerttu on ymmärtänyt sohvan idean

Ihan paras leikki tämä

Tuli niin kotoosa olo kun taas on kaksi koiraa sohvakaverina

Hän ei aina ole soma..

Näyttelytreenejä seuraamassa

Isosiskon kanssa mettälenkillä

Elämän toinen ruutu

Remmilenkillä kaverin kanssa

Unien aikainen hajurako on viikossa kurottu kiinni

Tää on ilmeisesti geeneissä