perjantai 7. syyskuuta 2018

Sattuu ja tapahtuu..

No ihan ensiksi täytyy todeta, että tulin laittaneeksi puhelimen esineruutu treeneissä auton katolle ja lähdin ajelemaan. Se siitä puhelimesta. Siellähän meni tietenkin paljon hyviä kuvia koiristakin Ja se esineruutu video, jossa Kerttu hakee 17 sekunnissa elämänsä ekan valmiin esineen! No elämä on.

Ihan täydellisesti ei oo menny muutenkaan. Edellisestä tapaturmasta kun selvittiin ja alettiin taas treenit, niin eiköhän tämä vintiö taas keksi jotain typerää. Kyllähän silloin on tapaturma-altis kun vauhtia on enemmän kuin järkiä. Yhtenä iltana oltiin pihalla kun satoi. Kun sieltä mentiin sisälle, niin Kerttu päätti juosta märillä tassuilla paljasta laattalattiaa pitkin täysiä talon toiseen päähän. Siihen sutimiseen ku lisätään se käännös kodinhoitohuoneeseen jossa tiesi ruokansa paisuvan niin kaatuihan siinä ja törmää oveen. Ja seuraavana päivänä taas onnuttiin. Pari päivää kipulääkettä ja lepoa ja taas oltiin kunnossa. Mutta ahdisti, koska kipureaktiota tuli nyt kyynärästä eikä sieltä varpaista... Joten kyynärkuviin. Priimaa pukkaa, joten annettiin taas mennä. Kunnes taas seuraavana maanantaina onnuttiin. Syötiin kipulääkettä ja levättiin ja parissa päivässä oltiin jälleen kunnossa. Hermo ei enää kestänyt joten taas lääkäriin. Tällä kertaa istuisin siellä niin kauan että tietäisin mikä vaivaa. Tuleeko ontumiset edelleen varpaista vai jostain muualta ja mistä kun kuvat on priimaa.. No ne kyynärät kuvannut ell katseli sitten ilmeisesti vain niitä kasvulinjoja jne koska nyt löytyi selkeä panoestiitti. Juuri sen diagnoosin halusinkin!!! Olin jo heittänyt kirveen kaivoon ja kaverille toimitellut että nyt jos tämä on rikki niin että ei voi tehdä haluamiani lajeja niin sitten näistä tulee kotikoiria ja kentillä mua ei enää nähdä. Joudun mennä tänään treeneihin :D Nyt siis jos ontuu niin lääkettä suuhun ja vähä rauhassa mutta kun ei onnu niin täysiä vaan. Näillä eväillä ja leveä hymy naamalla!!

Menin avautumaan pentueen ryhmässä Kertun sisäsiisteydestä, tai sen puutteesta siis. Siis oon tullu siihen tulokseen että se on niin hätäinen tässäkin asiassa että ei ehdi pissata loppuun asti vaan se jää kesken. Koska usein käy niin että kun ollaan käyty pihalla niin muutaman minuutin päästä se jo pissaa ihan muina miehinä matolle. Kyllähän se pihalle pyytää monta kertaa päivässä mutta kyllä se tekee sitä sisälläkin ihan ilman ennakkovaroitusta. Ja Ei, ei aina samaan paikkaan vaan paikka vaihtuu.  Ja siis yöllähän se ei pissaa sisälle kun ollaan yö makuuhuoneessa oven takana että kyllä se pystyy pidättää! Alkaa usko loppua että se on koskaan sisäsiisti täysin. Mutta! Kyllä kannatti taas hermostua ja avautua asiasta koska kun otin ja avauduin niin sen jälkee  se ei oo tehny sisälle! Kaksi viikkoa nyt sisäsiistinä!

Treenattukin on. Oon saanu jostain vähä tottis intoakin taas takaisin ja edistyyhän se ku treenaa. Martalla on tällä hetkellä joku ihme ongelma. Se on hyvä treeneissä kun tehdään tekniikkaa,  se on hyvä kun tehdään rata ilman kylttejä, se on hyvä valmisteluissa ennen rataa , se on hyvä lähtökylttitreenissä, hyvä liikkeelle lähdössä ja siinäkin että kiertää radan ihan vaan seuruuttaen tekemättä tehtäviä. Mutta kun alat tekemään radalla ensimmäistäkään tehtävää niin sen mielentila menee ihan kummalliseksi ja sekoilee ihan järkyttävästi mun ohjeissa ja pyynnöistä. Ei käsitä. Oon nyt tässä kokeilemassa että auttaako asiaan kun tekee enemmän ratatreeniä.... Kokeeseen on ilmoittauduttu 15.9 ja rotumestaruuksissa olis kiva kun koira toimiis 20.10.

Jäljellä on käyty mutta nyt pitäis ottaa loppukiri ennen kuin kausi loppuu. Talvella ehtii sitten hinkata tottista niin sen voi jättää nyt vähemmälle. Martalla on ollut ohjelmassa ilmaisun suoruus. tulosta on tullut tosi nopeasti ihan itse keksimälläni konstilla. Nyt se menee jäljen suuntaisesti maahan eikä katso mua vaan eteenpäin. Vilkaista saattaa muhun joskus mutta kääntyy heti takaisin. Kerttu puksuttaa pellolla tasaisen varman tahtiin. 

Hakuilut on Kertun kanssa korkattua niinikään myös. JA Martta pääsi tietenkin samalla pitkästä aikaa ettimään ukkoja mettästä. Martta oli niinku mitään taukoa ei olisi ollutkaan ja oikeen harmitti taas ettei siitä ole tekemään pk tottista.. Kertulle tein vähän sekavan treenin ehkä mutta halusin kokeilla kahta erilaista taktiikkaa. Ensin hajunhaulla kaks ukkoa. Ekaa ukkoa vähä säpsähti kun löyti sen mutta toiselle kuin vanha tekijä. Toisella ringillä. Kolme valmista ukkoa. Pelkkä ääniapu vähän pelotti Kerttua mutta kun otettiin sekä ääni että näköapu niin koira lähti ukolle ku ammus ja etsi kunnes löysi. 

Sitten on se maalimies. Sekin on käyty kattomassa. Vielä kerran käydään ja sitten jäädään tauolle ja kasvamaan. Kaksiviettinen koira löytyy joka reagoi voimakkaasti puolustuspuolelta.

Sinne Seinäjoen näyttelyyn meidän pitäis kohta tietää että mennäänkö... Treenit on ollu vähä vähillä.. pakko olis päästä treenaamaan porukalla että tietää voiko ilmoittaa. Pari viikkoa mahtaa olla vielä sen hintaista ilmoittautumista jäljellä minkä vielä viittii maksaa..

Mutta nyt me kaivetaan se kirves sieltä kaivosta joka tuli heitettyä ennen tätä tämän päivän lekuria ja aletaan taas kunnolla treenata. Huilataan sitten välillä taas jos tulee ontuvia päiviä. Mutta en keksi tarpeeksi hienoja sanoja sille miten iloinen oon tästä uutisesta!!!!

Ja täältä muutama kuvanen meidän elämästä 👍



















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti