Koira oli radalla hieno. Peruutus... Sille on nyt tehtävä jotain. Peruuttaa hyvin mutta menee ihan liian matalalla pepulla ja melkein istuu tai jopa istuu, niin se on auttamattomastu sitten miinus kymppi. Yks miinus tuli vinosta eteentulosta. Molemmat virheet on tiedossa. Aivan turhia virheitä nuokin. Ilman noita ois tehty voittajaradalla sata pojoa... Mutta muuten voittajaluokan tekeminen alkaa olemaan todella sujuvaa. Oikeallakin puolella mennään ihan pois tiehensä. Käytösruudussa saatiin hyvä treeni jatkoa varten. Pikku koira meni radalla ihan meidän läheltä ja hyökkii haukkuen meihin päin. Martta oli makuulla mun vieressä. Nosti se vähä itteään ja nuuski että mikäs tuo huutaja on, mutta ei muuta. Tehtiin nollakoirana mestariluokan ratakin. Siellä oli peruuttaminen oikealla. Ei tehty sitä ku ei oo sitä treenattu. Oikealla puolella liikkeestä seiso-kierrä koira oli Martalle haastava ymmärtää mutta uusimisen jälkeen se ymmärsi että se on ihan vaan jäävä seisominen vaikka väärällä puolella onkin. Muuten me päästeltiin mestariratakin virheettömästi menemään!
Seuranmestari kiittää ja kuittaa. Seuraavaksi katotaan katkeaako voittoputki rallytoko CUPin osakilpailussa ja kokonaiskisassa.
Ja tänään on juostu mettässä auringonpaisteessa kaks ja puoli tuntia. Siistiä! Varsinkin se mutalammikoissa uinti. Se on Martan mielestä ihan parasta. Nyt se meni siinä hommassa vaan pitemmälle kuin aiemmin. Ennen on piisannu mahan kastelu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti