perjantai 15. heinäkuuta 2016

Eläinsuojelurikos....

Otetaas vähä kovempi aihe. Oon miettiny tätä aihetta ja kerron teille syynkin.


Kaikki meistä on lukenu Iltalehdestä, netistä ja milloin mistäkin, juttuja törkeistäkin eläinsuojelurikoksista. Rikoksista, joista Suomen laki käskee määrätä rangaistuksen. Milloin joku roikuttaa koiraa parvekkeelta kaulapannasta ja milloin jätetään hevoset talliin kuukausiksi omaan paskaansa ilman ruokaa, vettä ja huolenpitoa. Ja miten naurettavia rangaistuksia ihmiset näistä teoistaan saavat! Saatikka, että kukaan ei valvo noudattaako eläimenpitokiellon saanut henkilö tuomiotaan…


On rikos kohdella eläintä huonosti. Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä kivulta ja tuskalta ja edistää eläimen hyvinvointia ja oikeaa kohtelua. Tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimelle on kiellettyä. Eläimen kohtuuttoman ankara kouluttaminen on kielletty. Näin sanoo eläinsuojelulaki.


Kerrompa teille tarinan elävästä elämästä. Tarinan, jossa itse olin osallisena. En olisi halunnut olla, mutta olin, enkä unohda sitä näkyä. En kerro teille edes koiran rotua niin täältäpäin olevien ei tarvitse alkaa arvuutella että kenestä on kyse. Sen tiedon pidän itselläni.


Kaksi vuotta sitten järjestin kaksipäiväisen BH koulutuksen. Kutsuin paikalle kouluttajan ja kysyin omilta treenikamuiltani ja tuntemiltani harrastajilta haluavatko tulla tällaiseen jos järjestän. Halusivat ja koulutus järjestettiin. Meillä oli kivaa ja koirat toimi hienosti, sääkin suosi. Koulutuksen toisena päivänä tapahtui kuitenkin jotain mitä meistä kukaan ei olisi halunnut nähdä.


Ensimmäisenä päivänä jo katsoimme koulutuksessa mukana olevaa tyyppiä alle kaksi vuotiaan koiransa kanssa, että jossain mättää. Tyyppi joka koiran kanssa koulutuksessa oli, ei ole vakituisia treenikamujani, mutta koirapiireissä tutustuttu ja tiesin hänen haluavan mukaan tällaiseen koulutukseen nuoren narttunsa kanssa, joten pyysin hänet mukaan erään treenikamun peruessa tulonsa.


Ei olisi pitänyt. Tyyppi on kyllä tunnettu kipakasta luonteestaan, mutta tällaista en olisi uskonut tapahtuvan. Jo ensimmäisenä koulutuspäivänä koira selkeästi väisti ohjaajaansa. Se ei tohtinut mennä kunnolla perusasentoon eikä seurata oikeassa paikassa. Jätätti aina jonkin verran, ei lähtenyt ohjaajan mukaan ollenkaan tai hidasteli. Ihmettelimme tätä kentän laidalla. Koiraa kuitenkin treenattiin muuten ihan hyvin. Joskin ohjaajasta paistoi läpi se harmitus kun koira ei toiminut kuten hän olisi halunnut.


Toisena koulutuspäivänä koiran ohjaaja kertoi että oli illalla kotona ottanut koiran kanssa treeniä ja sielä koira oli toiminut oikein hienosti kun oli hinkannut tottista. Kun näiden vuoro tuli, koira oli vielä apaattisempi ja haluttomampi tekemään ohjaajansa kanssa kuin edellisenä päivänä. Koska tapahtumasta on kulunut jo kaksi vuotta, en pysty ihan täsmällisesti enää kertomaan mitä tapahtui, mutta jossain kohtaa ohjaaja ei enää jaksanut koiran huonoa tekemistä vaikka paikalla oli yleisöä. Hän ilmeisesti luuli, että meidän porukka hyväksyy sen miten hän kohta koiraansa kouluttaisi.


Ohjaaja kuristi koiraa ketjupannasta. Hakkasi sitä nyrkeillä päähän ja retuutti poskista. Siitäkin huolimatta, että koira oli jo valmiiksi alistuneessa tilassa, eikä varmasti edes tiennyt mistä häntä rangaistaan, eikä sellaista asiaa edes ollut josta olisi voinut rangaista. Koiran päästyä irti otteesta, se poistui ohjaajan luota eikä pyynnöistä huolimatta mennyt takaisin. Kouluttajamme luo koira meni, joka ottikin koiran kiinni. Ohjaaja haki koiran kouluttajalta ja jatkoi koiran kaltoinkohtelua samaan tapaan. Koiran joka jo ennen kohtuutonta kurittamista oli alistuneessa tilassa. Kouluttajan pyynnöistä huolimattakin koiran pahoinpitely jatkui. Kouluttaja sanoi muun muassa että "tuo ei johda mihinkään". Kunnes jossain kohtaa ohjaaja tuumasi että meidän tekeminen taisi olla tässä. Näin sanottuaan retuutti koiran kuristuspannasta autoaan kohti koiran kakoessa henkeään.


Luulimme että tilanne oli ohi. Ja vaikka tilanne oli sen verran rankka että sen aikana jopa minä käänsin välillä pääni pois, kun ahdisti katsoa, niin ohjaajalla ei herännyt minkäänlaisia omantunnon tuskia käyttäytymisestään koiraansa kohtaan. Luulimme, että autolle lähdettyään ohjaaja laittaisi koiran autoon. Vielä mitä, hän ottikin autosta raipan.. Ymmärrän raipan koiran koulutuksen apuvälineenä, mutta vain ohjaavana apua. Täti alkoi treenaamaan koiraansa parkkipaikalla raipan kanssa. Aluksi siten kuten raipan kanssa koulutetaankin. Raippa toimi vain ohjaavana apuna koiran vierellä. Koira ei kuitenkaan edelleenkään toiminut, joten otettiin käyttöön kovemmat otteet. Raippa alkoi viuhua ja koira ulista. Siinä kohtaa kouluttaja käveli parkkipaikalle ja kehoitti häntä taas lopettamaan. Koira kuulemma tarvitsi hieman kovempaa kättä kun "ihan vaan vittuilee". Koira ei osaa vittuilla.
Teimme asiasta eläinsuojeluilmoituksen. Koirat käytiin tarkistamassa tämän ihmisen kotona. Ei näkyviä vammoja, joten ei sanktioita. Vuoteen emme kuulleet asiasta mitään, kunnes kuulustelukutsu tuli. Meitä oli paikalla 8 ihmistä tämän tyypin lisäksi ja vain kolme meistä kutsuttiin kuulusteluun. Kuulusteluissa käynnin jälkeen kului vuosi kunnes tuli kutsu käräjille todistamaan. Oltiin jo unohdettu koko juttu, että ei tätä mitenkään käsitellä, mutta kas käsitelläämpäs ja toivo heräsi että tyyppi saisi teostaan rangaistuksen.
Sen suuremmin käräjien kulkua avaamatta totean teille, että tällainen käytös on Suomessa sallittua. Ensinnäkin menee kaksi vuotta tapahtumasta ennen kuin on käräjät. Tyyppi ehtii hakata aika kauan koiraansa enneku joutuu siitä vastuuseen. Ja toiseksi. Siitä ei saa mitään rangaistusta. Ei mitää!!! Päinvastoin. Näin toimittuaan saa suuren summan rahallisia korvauksia...
Suomessa, jos sulla on hyvät puhetaidot, eli oot hyvä puhumaan paskaa uskottavasti, omistat koiran joka edustaa vähän kovempaa rotua ja se on vielä murrosiässäkin niin sitä saa kohdella näin. Ja ne jotka ei kestä tällaisia konsteja on kukkahattutätejä..  
Enkä ollenkaan ihmettele, että ihmiset ei uskalla tehdä näitä eläinsuojeluilmoituksia. Siinä on oikeesti suuri vaiva, ne on pitkällisiä juttuja ja lopputulos on sitten tämä, ei tuomiota.
Olen kuullut koirasta muutamia juttuja ja nähnyt kuvia tämän jälkeenkin. Näyttelyissä on koitettu purra tuomaria. Olen nähnyt kuvan koirasta seuruu tilanteessa jossa se menee pää kumarassa huuliaan lipoen ja seuruu paikka on kovin takana. Olen kuullut tarinan koulutuksesta jossa koira ei ollut kentällä suostumaan tekemään mitään. Seisoi vain paikoillaan ja katseli maisemia kun ohjaaja yritti huudella sitä luokseen... Näin kantaa tällainen kouluttaminen..










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti