Mutta häkitys ei näille mamman sisäkoira muruille sovi. Ihan älytön miten ne kerää niissä virtaa ja käytstavat unohtuu samalla. Onneksi Kauhajoellakin on peltoja niin käytiin niillä vähä juoksentelemassa ja lauantaina tein Martalle jäljen ja Hertalle tottista niin saivat vähä purkaa itteään.
Ekana päivän Martta oli sitä mieltä että huoneessa ei missään nimessä voi olla ilman mamma ja huuti aina mukavasti mun perään kun lähdin ja jätin ne huoneeseen. Yks kamu tuumaskin että meillä on täälä vähä enempi ääntä kuin ennen. öö, joo.. täälä on ny yks sakumainen saku :D Martta oli yöllä sitä mieltä että jos joku kävi vessassa tai muuten liikkui meidän kommuunissa niin se piti kertoa kaikille kovaäänisesti.. Toisena yönä ei enää haukkunut ja lauantaina tottui jo siihenkin että vaikka mä lähden pois huoneesta niin ei tartte itkeä perään. Mutta täytyy kyllä todeta että opiskelu oli helpompaa yhden koiran kanssa...
Martta toimi sunnuntaina opiskelijoille koekaniinina. Ilmotin sen vapaaehtoiseksi kun halusin nähdä miten suhtautuu tilanteeseen että kakskymmentä ihmistä vahtaa ja testaa sillä hieronta juttuja. Ei ongelmaa! Marttaa jännittäviä portaitakin tuli viikonlopun aikana niin paljon eteen että kyllä ne alkaa sujua. Meidän kämppäkin oli yläkerrassa kääntyvien rappusten takana ja niitä mentiin moneen kertaan. Hierontatilat oli jyrkkien pitkien rappusten päässä ja kiipeiltiin niitäkin vähä ylimääräisiäkin kertoja. Kyllä se tällälailla niihin tottuu kun joutuu niitä paljon mennä.
Kotona otettiin sitten maanantaina tottista ja voi mitä koiria!! En tiedä miten paljon oli vaikutusta viikonlopun vähemmällä liikunnalla mutta molemmat koirat ihan mahtavia! Hertan merkinkierrot oli vauhdikkaita ja seuraamisessa juoksussa käännökset onnistuu. Samoin on valmis meidän liikkeestä istuminen. Martan seuraaminen etenee huimaa vauhtia ja seuraa jo pitkiäkin pätkiä nakki pois naaman edestä!
Huomenna olis vapaa aamupäivä, jotain pitäis treenata mutta en oo vielä päättänyt menenkö tekeen Martalle jäljen vai otanko tottista. Jotakin kuitenkin. Mettä juokseminen olis kyllä varmaan eniten koirien mieleen. Ja josko päästäis ne vielä viimeisiä kertoja uimaankin.
Koko viikolle ei oo sovittuna mitään treenejä! Kummallista!
Kuvat puhelinlaatua.. Mutta kuvattomat postaukset on niin tylsiä..
Kotiutuneena viikonlopun asumukseen
Ja mihinäs minä nukun..
Sunnuntaiaamuna oli ihana syksyinen ja sumuinen lenkkikeli
Onneksi Kauhajoellakin on peltoja..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti