Yhdistystoiminta...

Juhannuksen kunniaksi hieman erilainen kirjoitus...
Paneudutaas hieman raivostuttavaan, mutta kuitenkin joitakin ihmisiä niin koukuttavaan ja mielipiteitä herättävään yhdistystoimintaan..

Yhdistystoiminta jakaa ihmiset, ei kahteen, vaan useampaan kastiin. Itse olen ollut kovin aktiivinen yhdistystoiminnassa viimeiset kymmenen vuotta. Kalenteri on täyttynyt jos jonkinlaisissa kissanristiäisissä kökkimisestä. Parhaimmillaan istuin kolmessa eri hallituksessa yhtä aikaa ja aina jossain työllistävässä roolissa. Juoksin kokouksesta kokoukseen ja tapahtumasta toiseen ja täytin kalenterini yhdistystoiminnan rajoissa. Tänä vuonna muutin suuntaa. Irtisanouduin kaikista hallituksista, jokaisesta nettisivun ylläpidosta ja muista luottamustehtävistä. En aio ilmoittautua mukaan mihinkään kökkähommiin tai pitää enää säännöllisiä koulutuksia ympäri vuoden. Nooh... On tullut lupauduttua PK SM 2016 viestikokeen ratamestariksi, että se on hoidettava pois. Tästä eteenpäin menen kökkiin jos minulla on aikaa, pidän koulutuksen jossa mulla on siihen motivaatiota, järjestän koulutuksia "oma lehmä ojassa", sellaisia joihin itsekin haluan osallistua. Menen jos ehdin, näitä varten en pyydä vapaata töistä. En enää elä yhdistykselle. Elän itselleni ja laitan oman harrastamisen etusijalle. Olen ollut kovin huojentunut tehtyäni tämän muutoksen.

Yhdistystoiminnassa on paljon samankaltaisuutta, olitpa sitten mukana siinä minkä tahansa asian tiimoilta. Itselläni on kokemusta hevos- ja koirayhdistyksistä. Minun kokemukseni mukaan koirapuolella piirit on pääsääntöisesti helpommat kuin hevospuolella. Mutta mahtuuhan koirapuolellekkin kaikenlaista..

Sanotaan, että yhdistys on yhtä kuin sen jäsenet. Uskallan olla eri mieltä. Yhdistys on yhtä kuin sen hallitus. Facta on, että yhdistyksen hallitus tekee pääsääntöisesti kaiken! Ideoi, toteuttaa ja istuu kökissä kökkien perään. Hallituksen jäsenten lisäksi yhdistyksestä löytyy aina ne pari hullua, jotka lähtee aina mukaan kaikkeen. Minkä ihmeen takia ihmisten yleinen käsitys on, että hallituksen kuuluu pyörittää toimintaa. Ei. Hallituksen tehtävä on kantaa vastuu yhdistyksen toiminnasta, ei tehdä kaikkea työtä sen eteen. Tämän asian kun saisi jotenkin muuttumaan. Tehtäisiin yhdessä siitä omasta yhdistyksestä parempi ja jaettaisiin työmäärää tasaisesti jäsenien ja hallituksen tyyppien kesken. Tätä päivää odotellessa...

Yhdistystoimintaan pätee hyvin sanonta "kun toiselle kumartaa, niin toiselle pyllistää". Koskaan et toimi niin että asiat menisi kaikkien mieleisesti. Ei vaikka miten tekisit. Koskaan ei onnistu tekemään kaikkia tyytyväiseksi. Puheenjohtaja vuosinani sain palautetta jopa siitä että kerholla on liikaa toimintaa :D Ja pliis, asioista voi olla eri mieltä vetämättä hernettä nenään ja olla ottamatta asiaa henkilökohtaisena loukkauksena.

Yhdistystoiminnassa pyörii mukana monenlaisia tyyppejä. Tässä muutama mieleen tullut esimerkki tapaus..

1. MARTTYYRI
Vuosikaudet yhdistyksen toiminnassa mukana ollut ihminen, joka jaksaa mainostaa miten paljon hän on yhdistyksen eteen tehnyt ja miten paljon aikaa se häneltä vie. Valittaa, kun ei ehdi elämässään mitään muuta, ja silti asettuu joka vuosi ehdolle hallitukseen, yleensä niille "korkeimmille" (lue: työllistävimmille) paikoille. Omasta mielestään pyörittää yhdistystä yksin. Tekee kaiken itse. Ei osaa delegoida, ei luota toisten taitoihin.

2. LUPAILIJA
"Joo mä hoidan sen." Eikä koskaan kumminkaan hoida.Raivostuttavia ja peräänkatsottavia tyyppejä. Näiden ihmisten tehtävälistalla olevat asiat ei valmistu koskaan. Samaa asiaa kysytään tyypiltä kokous toisensa perään ja vastaus on aina sama: "Joo, mä hoidan sen." Näiden hoitamat asiat hoitaa lopulta joku muu tai ne jää ikuisesti idea-asteelle.

3.TEHOMYYRÄ
Yhdistystoiminnan kulmakivet. Jokainen yhdistys tarttee yhden tällaisen. Tyyppi joka oikeesti pyörittää yhdistystä, oli heidän tittelinsä mikä tahansa. Eivät tee itsestään numeroa. Kunhan hoitavat heille kuuluvat hommat ja hoitavatkin nopeasti ja hyvin.

4. KAIKKIALLA OLEVA
En ymmärrä näiden intressejä lähteä mukaan toimintaan. Tyypit jotka menee joka hallitukseen ja hommaan mukaan saamatta kuitenkaan mitään aikaan tai tulemalla koskaan paikallekkaan.

5. KYSYTTÄESSÄ SAAPUVA
Nää ei koskaan ilmoittaudu mihinkään. Ei kökkiin eikä koulutuksiin. Mutta jos otat ja kysyt että tulisitko niin tulevat aina ja hoitavat hommansa hienosti. Miten näihin nyt tulisi suhtautua?Jos kerran voit tulla ja tykkäät olla, miksi et ilmoittaudu itse? Toisaalta.. Nää on just ne tyypit jotka pelastaa sut ku tarvit apua eikä kukaan tuu.

6. ILMOITTAUTUJA
Kaikki kurssit, kökät ja tapahtumat kuulostaa näiden mielestä kivalta, joten ilmoittautuvat aina mukaan. Ajankohdan tullessa eteen, laittavat tekstiviestin viimetipassa, etteivät pääsekään tulemaan. Näiden takia on keksitty "sitova ilmoittautuminen". Perumisen syyt on aina suuria. Kynsi lohkes, eilen satoi joten tänäänkin saattaa sataa, liian kuuma, liian kylmä...

7.KAIKKITIETÄVÄ
Tietää aina enemmän kaikesta kuin muut ja ilmaisee tietonsa tökerösti. Ei anna arvoa toisen mielipiteelle tai työpanokselle.

8. TAIVAANRANNAN MAALARI
Nämä "Elämä on ihanaa"- tyypit ei tuo mitään yhdistykselle. No antavat ehkä positiivista kuvaa ryhmähengestä saapuessaan paikalle, kun hymyilevät leveästi, pitävät kaikista ja juttelevat kaikille tasapuolisesti. Mutta mitään ne ei muista. Ei lupaamiaan asioita eikä kokousten päätöksiä. Kysyvät samaa asiaa moneen kertaan.

9. IDEOIJA
Pää täynnä uusia hyviäkin ajatuksia ja ratkaisuja asioihin. Toteutus uupuu.. Pahimmillaan eivät edes muista mistä puhutaan kun kysyy jostain hänen ideastaan lisää.

10. MUKANA MUTTEI MUKANA
Mikäs näiden intressi on olla yhdistoiminnassa. Halutaan mukaan toimintaan ja yleensä hallitukseen asti. Koskaan ei kuitenkaan osallistuta mihinkään saatika vastata mihinkään, ei säpossa eikä naamakirjassakaan, vaikka siellä muuten kyllä roikutaan.

11. VALITTAJA
 Nää valittaa kaikesta. Siis kaikesta. Liikaa toimintaa, liian vähä toimintaa, vääränlaista toimintaa, vääränlaisia hintoja, huonoja kouluttajia, huonoja tapahtumapaikkoja... Pyytävät paljon, mutta tekevät itse vähän (lue: ei mitään). Kukaan ei oo nähny näitä missään kökässä, ei koskaan. Voidaan jakaa kahteen kastiin: takanapäin valittajat ja suoraan puhujat.

12. VIETÄVISSÄ OLEVA
Vaihtaa mielipidettä sen mukaan mikä on enemmistön mielipide. Eivät omaa omia mielipiteitä, eivätkä viitsi sellaisia miettiä.

Mikä yhdistystoiminnassa sitten kuitenkin niin suunnattomasti vetää puoleensa? Se taitaa kuitenkin lopulta olla se motivaatio lajia kohtaan. Keino vaikuttaa omalla alueellaan rakkaan lajin koulutus- yms. tarjontaan. Ja ennenkaikkea samanhenkinen seura. Yhdistystoiminta ottaa paljon, mutta se myös antaa.

Yhdistystoiminta on vapaaehtoista. Aina pitäisi voida sanoa ei jos ei halua tai ehdi johonkin mukaan. Ilman että siitä tulee jälkipuheita. Vapaaehtoista. Kukin tekee yhdistyksen eteen sen verran kun haluaa ja on resursseja. Ja ne jotka tekee, antakaa niille arvoa. Oikeesti! Kun teille tarjotaan jotain tehtävää tai otatte sen vastaan, miettikää voitteko hoitaa sen sata prosenttisesti. Oikeesti kunnolla, eikä heittämällä. Vapaaehtoista, mutta luvatut asiat pitääs hoitaa.

Vaikka teinkin päätöksen jättäytyä pois aktiivisesta yhdistystoiminnasta, ei minulla ole siitä ainoastaan negatiivisia kokemuksia. Olen saanut siltä paljon. Oppinut uutta, kokenut hienoja hetkiä, tutustunut uusiin ihmisiin, saanut jopa ystäviä. Ja mielenkiinnolla odotan kauanko pystyn olla sieltä poissa vai joko jo ens vuoden alussa vuosikokouksissa istuttuani huomaan istuvani jossain hallituksessa vähintäänkin sihteerinä. Jää nähtäväksi.
Tästä eteenpäin fiilispohjalta ja kalenterin sallimissa rajoissa. Jos joku pyytää mua pitämään jotain, kalenteri antaa myöten ja mulla on motivaatiota, menen kyllä. Yksittäisiin juttuihin. Jatkuvalle vastuulle sanon nyt kiitos ei.

Loppukevennys...
Juhannusneidot ja yks Salama ;)
Jep, menin antamaan tyttärelleni periksi ja meillä asustaa nyt tuollainen. Valloittava otus.

Hertta

Martta

Salama

Kauneuskilpailuissa..

12.6 oli osoitteena Tuurin kaikkien rotujen koiranäyttely. Olin ilmoittanut sinne molemmat ja lisäksi esitettäksi ilmestyi vielä yhden treenikamun KÄY luokassa ollut narttu, joten juoksin kolme luokkaa putkeen. Ja selvisin hengissä. Luojan kiitos treenikamu-Maria oli päättäny lähteä sinne katsojaksi. En olisi ilman Mariaa päässy kassien, häkin ja koirien kanssa kehän laidalle ilman hermojen menettämistä enkä yhdellä reissulla. Suur kiitos vielä avusta, Maria!

Ehkä mielenkiintoisimmat ja hauskimmat kommentit sain tuomarilta mun koirista mitä ikänä!
En ota näyttelymaailmaa kauhian vakavasti enkä spekuloi helposti tuomareiden kommentteja, mutta joskus niiden linjaa voi vaan kummastella. Toisaalta. Tuomarille ylikorkea saku oli ylikorkea saku ja siltä osin ainakin oli rotumääritelmä luettuna. Ja factahan on, että sakut on nykypäivänä pitkästi ylisuuria ja sehän vaikuttaa sitten taas käyttöominaisuuksiin joten periaatteesa pidin tuosta linjasta. Ylikorkeus vaikutti esittämäni koiran arvosteluun sen verran, että hylky tuli vaikka koira muuten sai hyvän arvostelun. Edesmennyt Turo poikani oli 68 korkea eli kolme senttiä yli rotumääritelmän ja sillä on EH. Tänään esittämäni koira oli niin ikään kolme senttiä ylirotumääritelmän ja sai hylsyn.. On tää niin tuomarilaji. Toivon mukaan saan kaverini ylipuhuttua että esitämme hänen koiransa uudestaankin, toisella tuomarilla. Tuomarin mieleen olivat hyvin pienet ja mun mielestä jopa liian laihat nartut. Paikalla oli jopa narttu jonka kylkiluut näkyi ja tämä koira sai ERIn... No se oli tämän tuomarin näkemys..

Mun koirat käyttäytyi näyttelypaikalla hienosti. Pystyin ihan poistiehensä kulkea niiden kanssa siellä yhtäaikaa. Mutta häkki oli mukana jottei molempia tarvinnut pitää koko aikaa kädessä.

Otetaanko ensin käsittelyyn vaikka Hertta. Positiivisesti yllättynyt Hertan esiintymiseen! Ensimmäinen näyttely ikänä jossa se esiintyi hyvin. Tähän saakka on pakannut seisotuksessa mennä
ihan kyyryyn ja näyttänyt kyllä täysin että ei voisi vähempää kiinnostaa seisoa mun asettelemassani asennossa. Tänään se seisoi ryhdikkäänä! Ja juoksi kepeästi. Hertalla on näyttelyn vuoksi nyt ihan
uusi nimi. Hänen nimensä olkoon tästä päivästä eteenpäin Ronski. Tuomarin mielestä Hertta on mittasuhteiltaan varsin hyvä Ronski narttu! En voinu ku nauraa luettuani tuon lauseen. Se on kaikkea muuta kuin ronski. Tuohan on hieno lause ja moni olis siitä tyytyväinen, mutta nyt se ei kyllä vaan mitenkään sovi koiraan :) Tässä Hertan arvostelu:
Kookas n 61cm. Mittasuhteiltaan varsin hyvä ronskinarttu. Hyvä kaula. Eturintaa voisi olla
enemmän. Voimakas varsin oikeamuotoinen pää. Löysät huulet. Vaaleahkot silmät. Pysty olkavarsi. Riittävä askelmitta. Ylälimja hieman kaartuu liikkeessä. Hieman ahdas edestä ja takaa.

Muuten ihan Hertan näköinen arvostelu, mutta ronskia siitä ei saa tekemälläkään ja vaaleita silmiä en allekirjoita.

Martta esiintyi myös hienosti. Seisoi taas arvostelussa niinkuin tatti ja juoksi hyvin. Siltä on
kokonaan jäänyt nyt pois se, että mikäli edellä juoksee toinen koira niin se alkaa vetää ja laukata vinossa, nyt ravaa hienosti myös toisen perässä. Tässä Martan arvostelu:
 Kookas pitkälinjainen , ikäisekseen jo varsin voimakas narttu. Aavistuksen pitkä lanneosa. Voimakas varsin oikeamuotoinen pää. Vaalehkot silmät. Löysät välikämmenet. Pitkät löysät käpälät edessä. Hyvä askelmitta, joustavuutta saisi olla enemmän.

Martan arvostelussa eritoten lämmittää mieltä tuo ikäisekseen jo varsin voimakas narttu ja sitähän se on, ja ylpeä siitä. Vaaleita silmiä en näe tälläkään. Arvostelussa sitä ei lue mutta ihan yhtä hauskaa mulla oli Martan kanssa kun tuomari sitä arvioi. Martta on liian lihava!!Sitä ei lue arvostelussa, mutta kun tuomari kopeloi Marttaa niin se sanoi että koiralla on liikaa lihaa luitten päällä. Ei käsitä :D

No jokatapauksessa mun koirien uudet nimet on Läski ja Ronski. :D

EH sieltä kummallekkin napsahti, johon Hertalla tyytyväinen mutta Martalla en.

Eigen Karolina AVO EH AVK4
Eigen Martha NUO EH NUK3

Tää oli jo kolmas näyttely tälle vuotta ja oon erittäin onnellinen että seuraava on vasta lokakuussa Seinäjoella. Hertan näyttelyura on nyt loppu, mutta Seinäjoella taas esitettävänä silti kaksi tai kolme koiraa. Siihen mennessä onkin handlerilla oltava kunto kohdillaan, vaikka yllätyin itekki miten hyvin jaksoin tänäänkin juosta kolme koiraa. Seinäjoelle menee Martta avoimeen, mun omien pikkusisko Eigen Nora Nordlicht täytyy esittää pentuluokassa ja toivon mukaan tänään esittämäni narttu lähtee matkaan myös. Siihen asti sanomme ei näyttelyille ja keskitymme järkevämpiin lajeihin :)

Tuomarin mielestä lihava mun mielestä kaunis

(Me siis Martan kanssa tuossa pinkki t-paita päällä..) Tuo Martan edellä oleva koira oli tuomarin mieleen...

Lihavako? Voimakas ehkä kuitenkin..

Mitä nää akat tekee??

Hertta- The Ronski narttu??

Mutta Hertasta ei oo olemas yhtäkään näin hyvää näyttelyseisotuskuvaa. Eka kerta ku se seisoo näyttelyissä hienosti, eikä vedä itteään ihan kyyryyn. JES!

Kokeessa ja peltojälkikoulutuksessa..

Tauko! Nimittäin tottistauko alkaa nyt. Nyt on tiistai ja ens viikon keskiviikkona on seuraavat tottistreenit. Martta on nyt reilun parin viikon sisällä ollut kolmessa kokeessa, se on huilitaukonsa tottiksesta ansainnut! Näyttelypuuhissa menee tämä viikko, torstaina olis tarkoitus suunnistaa molempien kanssa mätsäriin harjoittelemaan sunnuntaista näyttelyä varten.

Olen jo kauan halunnut koirieni kanssa Tuija Tienhaaran (halutessasi voit lukea kouluttajasta lisää sivuilta www.caniscatus.fi) Nyt kävi kuitenkin niin että tulijoita koulutukseen oli niin paljon että jouduin jättää toisen koiran pois. Päädyin sitten ottamaan mukaan Martan. Lähdin matkaan sillä ajatuksella,että käydään nyt jonkun viisaamman edessä kattomassa onko se niin hyvä jäljestäjä kuin ite aattelen. Usein tulee katottua niitä omiaan vähä vaaleanpunaisten lasien läpi. Jouduin toteamaan koulutuksessa, että en ole luullut koirastani liikoja! Koira on 
kuulemma tosi hyvä 
jäljestäjä, menee askel askeleelta, hyvä ilmaisu ja itsevarma jäljestäjä. Ja mikä parasta, oon kerrankin onnistunut sen kuuluisan mielentilan kanssa. Martta on kaiken edellä mainitun lisäksi oikeanlaisessa mielentilassa jäljelle lähdössä ja jäljestäessään. Siitä olen kovin mielissäni, että olen onnistunut mielentilan kanssa. Se on kuitenkin niin kovin suuressa roolissa kaikessa koiran tekemisessä.

Toinen asia mitä lähdin koulutuksesta hakemaan on kulmat ja 
niiden opettaminen. En oo vielä ottanu Hertalle kulmia. Kaarteita olen kylläkin tehnyt ja miettinyt pääni puhki että miten lähtisin kulmia tälle koiralle rakentamaan. Mulla oli monenlaista ideaa niiden aloitukseen ja kyselin koutsilta niiden järkevyyttä. Päädyttiin siihen että teen Martan jäljelle pari kaarretta joista toinen sellainen ku oon tavannu tehdä ja toinen jyrkempi. No tein niin. Tulos: ei tehdä kulmista ongelmaa kun sitä ei ole. Ihan vaan pikkuhiljaa jyrkentämällä lähdetään opettamaan niitä kulmia. Ei mitään kikkakolmosia kehiin kun niille ei ole tarvetta. Martan jäljestyksen aikana ainut asia mitä koutsi käski mun tehdä oli liinan
pidentäminen. Oon jäljestänyt tähön asti kovin lyhyellä liinalla ja tuntumalla, en yksinkertaisesti oo uskaltanu edetä siitä. No nyt tuli käsky antaa koiralle enempi tilaa. Mä annoi ja samallalailla se eteni.

Miten etenemme tästä?
Nyt alamme pitentää liinaa, muuttamaan kaarretta kulmaksi, laitamme enemmän kuin yhden esineen, otamme esineen 
allaolevasta taskusta ruuan pois. Malttia esineen jälkeiselle jatkamiselle että lähtee vasta käskystä(tälle ei oo tehty viä mitään kun aina on ollu esine vain lopussa). Näiden jälkeen vähennetään lisää ruokaa.

Kovin onnellinen siitä että en ole kuvitellut koirastani liikoja vaan se on niin hyvällä mallilla kuin oon aatellukkin.

Enempikin olis ollu kuvia, mutta IPad ei oo ny yhteistyökykyinen niitä laittamaan. Tässä lähdössä jäljelle. Huomaa koiran keskittyminen <3



Jaa muuten.. Lähempää tolppaa mun kuulemma pitäis koira löhettää. Teemme niin.



Sitten siihen kokeeseen!! Käväisimme siis tänään Martan kanssa toisessa tokokokeessa. Lauantaina piti olla "se kolmas" mutta koe johon olin ilmoittautunut, peruttiin liian vähäisen osanottajamäärän takia. Oon kummastellu tätä trendiä nyt, kun tuntuu että kaikiassa tokokokeissa on nyt vajetta osallistujista. Tämän päiväisesskin kokeessa oli vain 8 alossa ja neljä avossa ja siinä ne. Eikö porukka oo saanu uusilla säännöillä pakettia kasaan vai mikä on jutun juoni.

Taas koepaikalla hieman liian aikaisin. Koiran lenkitys, ympäristön tutkimista ja ilmoittautuminen.
Koira uudelleen pois autosta viis minuuttia ennen luoksepäästävyyttä ja paikkamakuuta. Nakilla muutama perusasento ja siinä maahanmeno ja menoksi.

Paikkamakuu.. Ei toistettu viime kokeen virheitä. Mutta Tuomari ei digannu Martan maahan menon vauhdista, siitä että vaihtoi makuulla lonkkaa ja mun poistuessa se vingahti muutaman kerran. Mutta minä oon tosi tyytyväinen makuuseen. Makasi välillä pää maassa. Meni maahan ekalla käskyllä, oli ekaa kertaa elämässään rivin keskellä, sivulle nousi lopussa vasta pyynnöstä.

Seuraaminen...Tällä kertaa odottamattomat töpit tuli seuruussa. Jostain ihmeen syystä, jönnitinkö vaikken sitä tiedostanut, koira tarvi kaks käskyä seuraamaan lähtöön. Ja se kohta missä kaaviossa mentiin ihan kehän sissäntuloaukon kohdalle tekemään täyskäännös, hämäs vähä koiraa ja aukes ihan liikaa siinä tehdyssä täyskäännöksessä, yllensä kun ne on koiralla tiiviitä. Näihin meiltä meni pisteitä. Muuten seuruu hyvää.

Liikkeestä maahanmeno... Tuomari otti tästä pikkusen maahanmenon vauhdista, mä olin tyytyväinen liikeeseen täysin.

Luoksetulo... Ei sanottavaa. Täydellistä sanoisin ja niin sanoi tuomarikin.

Noutoesineen pito... Mulla oli tiedossa että tästä meillä menee pisteitä. Siihen kapulan pyörittelyyn on ny tehtävä jotain . Otamme sen työnalle tauon jälkeen. Muutenhan se pitää sitä vaikka miten kauan ja pyörittelyäkin  on vain siinä alussa.

Kauko-ohjaus... Näitä mä aina vähä jännitän. Ei oo ihan varma näissä treenatessa se istumaan nousu. Mutta tänään nousi.

Estehyppy... Ei sanottavaa.

Konaisvaikituksesta tuomari sanoi että hienoa yhteistyötä. Se lämmittää aina mieltä ku kooran ja ohjaajan yhteistyötä kehutaan ja varsinkin tältä tuomarilta näin hyvä kokonaisvaikutelman pistemäärä saa mut tosi onnelliseksi! Jotain me tehdään tässäkin lajissa oikein!

Mutta hiottavaa on.. Niinku on aina. Paikkamakuun terävyys, seuruun tasaisuus, maahanmenon nopeus, noutoesineen pidon rauhallisuus, kaukojen nopeus ja varmuus... Näitä on tehtävä ennen sitä viimeistä alo koetta. Jep on päätetty selvitä tästä luokasta kolmella kokeella.

Pisteet

Paikkamakuu.               8,5
Seuraaminen.                7,5
Liikkeestä maahan        9,5
Luoksetulo.                    10
Noutoesineen pito.         8
Kauko-ohjaus.                8
Estehyppy.                      10
Kokonaisvaikitus.           10

Yhteensä 178pistettä tulos ALO1 ja 2.sija.

Kokeesta tulossa kaverin ottamia kuvia, mutta ne ei ehtinyt vielä tähän kirjoitukseen. Palaamme asiaan ..

Ny me pidetään se tauko ja katotaan missä tehdään se viimenen koe. Hertta kyllä treenaa tälläkin välillä Rallya. Se on ilmootettu kokeeseen 9.7. Tokosta olen päättänyt kooran jättää eläkkeelle. Oli tässä viime viikolla ihan epäpuhdas liikkeessään. Mennään vähö rauhallisemmin niin on pitempi yhteinen taival <3