Onnistuttiin!!

Koiran kanssa kisasuorituksessa onnistuminen on hieno tunne. Vielä hienompi se tunne on silloin, kun takana on -ei niin hyvin sujunut- koe ja sitten seuraavalla kerralla kaikki meneekin nappiin.
Kokkolassa 22.12 kaikki sujui!
Kerttu oli loistava. Se työskenteli hienosti ja keskittyneesti koko radan palkatta täysin oudossa hallissa. Siitä olen kyllä onnellinen, että Kerttuun ei koskaan vaikuta uusi ympäristö. sille on sama missä ne tyt tehdään, kunhan tehdään. Kenttä ku kenttä ja halli ku halli. Me onnistuttiin saamaan radalle hyvä fiilis molemmille. Kerttu oli hiljaa ja se keskittyi töihin ja suoritti tehtävät varmasti. Se teki täyden pisteen rataa. Ja mä vaan nautin mukana. Seuruu oli läpi radan mukavan tuntuista ja tehtävien suorittaminen tasaista. Mahtava reissu ja siitä tuloksena vielä tulokasvuoteen RTK2.

Rata sisälsi kaikkia niitä tehtäviä, joissa Kepan saa suurella todennäköisyyellä nousemaan niin että se alkaa äännellä.. Paikalla käännös vasempaan, kiertäen täyskäännös, pyörähdys, hyppy, ohjaajan ympäri... Se suoritti ne kaikki mallikkaasti! Hypyn ja pyörähdyksen kohdalle tuomari oli paperiin kirjoittanut "hieno!". 

Otin radalle menon lähestymiseen riskillä ihan erilaisen tyylin kuin koskaan aiemmin. Se vissiin kannatti. Sellaistahan se on nuoren koiran kanssa. Täytyy löytää se oikea lähestymistapa kisasuoritukseen. Olin jo aiemmin käynyt Kepan kanssa pyörähtämässä ringin hallissa ja metsässä kävelyllä. Meidän vuoro oli numerolla 10. Rataantutustumisen jälkeen lähdin heti hakemaan koiraa. Käytiin sitä uudelleen metsässä ja sen jälkeen sisälle halliin jossa seitsemän ensimmäisen koiran ajan me tehtiin luopumis- ja rauhoittumisharjoituksia koiraa maaten. ei se kauhean mieltäylentävää kokoaikaa ollut... Kepa kyllä tiesi nimittäin että töihin on tultu niin pelkkä makaminen ei olisi oikein sitä kiehtonut... Mutta tasasi kivasti koiran mielialaa. Ja kun me sitten kahta koiraa ennen meidän suoritusta alettiin leikkimään ja tehtiin vähä seuruuta niin koira oli tosi kivassa tilassa.  Ja työskenteli kivasti hälinän keskellä. 

Hieman mua jännitti se matka lelun poislaitosta lähtökyltille.... siinä menisi väkisin pari minuuttia vaikka alkaisi lähestyä kehää vasta kun tuomari on oikeasti valmis. ja siinä välillä olisi vielä narun irrotus.. Mutta Kepa hoiti homman kotiin. Kivassa tilassa porteista sisään ja kehän. Narua ottaessa kontakti toki putosi mutta heti pyydettäessä taas valmiina töihin lähtökyltillä.

Lähtö : koira mukavasti hereillä ja lähtee kivassa tilassa liikkeelle.
1. Istu - Seiso - kierrä koira : hienosti sujuu
2. Pujottelu : kokoajan kivaa seuruuta
3. Maahan : hyvin maahan...
4. Istu - 90 käännös oikealle - Istu : helppoa ja koira hyvin kuulolla
5. Ohjaajan ympäri : reippaasti menee
6. 270 käännös vasempaan : ei parasta pyllyä Kepalta mutta hyvää silti
7. Eteen istu - oikealta sivulle - istu : ihan kivasti eteen ja kuulolla ollaan edelleen
8. Kiertäen täyskäännös : hyvin toimii
9. Istu - 90 käännös vasempaan - istu : nyt on hienoa pyllynkäyttöä, sitä mitä Kepa osaa
10. Koira eteen istu - vasemmalta sivulle : ja hieno meno jatkuu
11. Istu - 1 askel - istu - 2 askelta - istu - 3 askelta - istu : Ihanasti hereillä ja töissä!
12. 270 käännös oikeaan : Hyvin mukana
13. pyörähdys : aivan loistava. Nopea, hiljainen ja varma!
14. Hyppy : aivan loistava. ei ennakointia, ei poikitusta hypyn jälkeen, heti hallinnassa alastullessa!
15. Kahdeksikko : hyvin seuraa
Maali : ja edelleen koira on hyvin kontaktissa seuruussa vaikka pitkä rata takana. 

Maalin jälkeen aina vähän jännittää että luuleeko Kepa että taskusta otetaan lelua kun alan kaivaa sieltä narua.. Tällä kertaa ainakin vältyimme siltä hylyltä jälleen että kävisi naruun kiinni :D Rauhassa istui ja odotti että laitan narun kiinni. Heti kun pääsimme kehänauhan yli, sanoin koiralle palkka sanan ja kyllä me sitten leikittiin!!!  Fiilis oli aivan mahtava vaikka tiesin että yksi mahdollinen kymppivirhe sieltä saattaa räpsähtää. Rata oli kuitenkin niin hienossa tilassa tehty että tulkoon kymppi jos haluaa. Me oltiin Kepan kanssa niin voitettu itsemme, tehden radan meidän tasollamme ja ihanassa fiiliksessä!

Joo tuli sieltä -10 tvä kyltiltä numero 3.. Kun pyysin kepaa lähtemään liikkeelle maasta niin se lähti jostain syystä istumisen kautta. En kuitenkaan halunnut alkaa sitä uusimaan koska Kepa olisi kyllä vaistonnut että nyt meni jotain väärin ja se hienosti kasassa oleva pakka olis levahtanut. Otin mieluummin 90 pistettä ja kauniin kokonaisuuden kuin 97 pistettä ja riskin että loppurata menee päin helevettiä kun koira huomaa että jotain piti tehä uusiksi ja vaihtaa vaihdetta.

Tulos siis AVO90 koulutustunnus RTK2 ja 3.sija

Ja sitten pidettiin 4 päivää täytin treenivapaata. Ja nyt ollaan lähdössä treeneihin ja alentaan tosissaan rakentamaan valmiiksi bh koetta sekä Rallyn voittaja luokkaa... siinä on vähän hommaa..

Vuosi 2019

Taas on tullut aika laittaa pakettiin yksi koiraharrastusvuosi.
Alkuvuosi meni vielä opetellessa yhden koiran elämään. Kertussa on kuitenkin niin paljon koiraa (ja virtaa), että aika ei ole tullut pitkäksi, vaikka pitkästä aikaa talossa on vain yksi koira. Tänä vuonna on Kertun kanssa vielä hieman opeteltu, että mikä on juuri tämän koiran kohdalla se oikea tyyli toimia, tilanteessa kuin tilanteessa. Voisin jo väittää aika hyvin tietäväni mistä napeista tämä koira toimii. Luojan kiitos Kerttu on myös ensimmäisten syntymäpäiviensä jälkeen hieman tasaantunutkin. Ensimmäisen vuoden itsetuhoisuus on poissa, vaikkakin edelleen näen monissa kohdissa Kertulle vaaran paikkoja ja sillä on tasan kaksi vaihdetta, täysiä tai ei ollenkaan. Rauhallinen ei todellakaan ole se sana jolla tätä koiraa voisi kuvailla. Vaikkakin se jo osaa kotona olla myös rauhassa. Se on aina valmis töihin, itsepäinen ja kovin lujatahtoinen koira, joka tykkää omasta äänestään..! Ei se kuitenkaan enää joka kohdassa kyseenalaista mun pyyntöjä, vaan osaa ajoittain pitää jopa oman mielipiteensä piilossa.

Aina yhtä fiksuna

Kertusta on kasvanut todella kaunis koira. Se on juuri sellainen, kuin minun mielestäni on kaunis saksanpaimenkoira. Hyvärakenteinen, aina motivoitunut töihin ja hyvän värinenkin. Sillä on kaunis ja ilmeikäs pää sekä hieno oppimiskyky.  Kesän aikana useampi ihminen totesi, miten se oli yhtäkkiä saanut paljon massaa ja aikuistunut fyysisesti. Ei oo ihan menny hukkaan hyvä ruokinta, runsas liikunta ja jumppatuokiot.

Kaunotar

Terveysrintamalla on ollut hieman säätämistä kutinoiden ja herkän mahan kanssa. Virallisesti on tutkittu silmät, polvet, sydän ja luusto. Polvet, sydän ja luusto on priimaa. DM testin tulos oli pysäyttävä. Kerttu on DM altis, DM/DM. Tulos otti melkoisesti päähän. Aikansa otti, että pystyin siirtämään tuon tiedon syrjään ja toteamaan, että tällä mennään ja oireet tulee joskus jos on tullakseen Mutta toivomme suuresti, että Kerttu kuuluu koiriin joille sairaus ei alttiudesta huolimatta ikinä puhkea. Täysillä vaan eteenpäin, tuota kun ei voi mitenkään ennaltaehkäistä. Silmiä käytiin näyttämässä lekurille uudelleen marraskuussa. Kepan silmässä on pennusta saakka ollut pieni ruskea piste joka on mennyt ihan pigmenttiläiskänä. Mutta kun se alkoi muuttumaan ja muuttui kuukauden sisälläkin paljon, niin oli käytävä näyttämässä sitä, että saan joko mielenrauhan tai diagnoosin. Onneksi sain sen mielenrauhan siitä, että se tosiaan on vain pigmenttimuutosta.

Oikealla lokakuussa, vasemmalla marraskuussa

Mutta kutinan ja mahan kanssa on tehty hommia lähes koko vuosi. On ajoittain hieman hermoja raastavaa omistaa allergia/atopia/herkkä maha koira... Eliminaatiodieetti, Ilun NEU ruokia, kortisonia, shampoopesuja, suihkeita ja tippoja, cytopoint, ilmankostutin...
Tällä hetkellä meillä on melko hyvä tilanne. Maha toimii tosi hienosti ja kutinaa on ilman mitään lääkityksiä todella vähän. Jos Kerttu kuopii niin se on lyhytkestoista ja yleensä aamuisin tapahtuvaa.
Muutamaa erilaista nappulaa on kokeiltu, mutta ei ne taida mikään tälle toimia. Nyt on jo hyvän aikaa menty pelkällä raakaruoalla, pelkällä possun jauhelihalla ja tarvittavilla lisillä ja menee sekaan myös loraus Ilun etikkaa, piimää ja pellavaa..
Siltikin sille ilmestyi jostain myös närästäminen ja ulosteen loppuosa oli useimmiten löysää. Nuokin vaivat loppui kun kokeilin uudelleen piimää ja pellanvansiemenlimaa. Uloste muuttui hyväksi ja närästys loppui. Niimpä näillä mennään, kun näillä tilanne on hyvä. Siivekkäät on Kertulle ihan nounou! Se on vesiripulilla välittömästi jos se syö jotain siivekästä. Nauta-sika jauhelihaa sai yhtenä päivänä vahingossa kun ruokakaupasta oli tullut vahingossa yksi pötkö sellaista. Ei siitä oireet heti pahentuneet, joten sitä kokeilimme kohta ihan tiedostetusti uudelleen. Se kyllä lisäsi kutinaa, joten se siitä sitten. Mitään kaupan luita Kerttu ei voi syödä, pukkaa hiivaa hetikohta. Possunkorvatkaan ei käy vaikka possu lihana menee. Hevonen oli ruokalistalla kun närästys ilmestyi ja sen jälkeen sitä ei ole kokeiltu uudelleen. Täytyisi sekin taas kohta testata uudelleen, että tuliko närästys siitä.  Lammas on vielä vähän kysymysmerkki. Sekin koitetaan jossain kohtaa uudelleen, mutta nuo siivekkäät on ihan selvä juttu, että niitä Kepa ei kestä yhtään. Kaikki hiilarilähteet lisää kutinaa ja hiivan mahdollisuutta. Ei tämä ruualla pelleily kovin mieltä ylentävää ole, mutta onneksi on löytynyt nyt sellainen millä koira on lähes oireeton. Tassut pitää muistaa märillä keleillä kuivata, muuten ilmestyy tassujen järsimistä. Ja aivan niin kuin kesällä uiminen olisi myös lisännyt kutinaa. Katsotaan sitä ensi kesänä uudelleen. Viime kesänä sitä kutitti muutkin asiat niin en ole satavarma lisäsikö uinti kutinaa. Täytyy testata uusiksi ensi kesänä. 

Kepa on aivan hulluna uimiseen! Harmi jos kutina estää sen..

Jumituksia sille tulee ja onkin hierottava kuukausittain. Kepa kyllä kertoo heti jos alkaa jumittaa. Se reagoi todella helposti jumituksiin. Mikä on tietysti vain hyvä asia. Saa jumitukset "heti kiinni", eikä ne pääse koskaan pahoiksi. Takapää on se Kepan herkkä kohta tässä kohtaa. Rankahuollossa käydään säännöllisesti.Viime vuoden lopulla kun aksattiin niin koira meni ihan solmuun. Lopetettiin sitten aksa siihen kokeeksi ja tämän vuoden lopulla koitettiin uudelleen aksata. Tämä väli jossa aksaa ei tehty, ranka oli joka käynnillä hyvä, jopa puruja tehdessä, mutta taas aksan tultua kuvioihin, ranka oli ihan solmussa. Tulimme siis siihen tulokseen että vaikka Kepa siitä niin kovin nauttii ja oppii nopeasti niin tämä meidän talven vaihtelulaji saa nyt lopullisesti jäädä pois kuvioista.

Treenattu on! Kerttu on koira joka laittaa aina täydet tehot tiskiin töissä. Usein liikaakin.. Se on helposti kiihtyvää sorttia. Vietti ei tuu loppumaan, kunhan ohjaaja osaisi sen vaan oikein käyttää ja saisi koiran aina oikealle toiminta-alueelle töitä tehdessä. Siinä on ollut vähän hakemista, ku pakkaa mennä niin helposti yli.

Esineruudussa pakkaa metsän antimet olla vähä tiellä ku Kepa juoksee..

Hyppytekniikkakurssilla käytiin peruskurssilla alkuvuonna ja loppuvuonna jatkokurssilla. Kertulla on luontaisesti hieno hyppytyyli. Peruskoulutuksen aikoihin Kerttu pääsi kuitenkin vain juuri ja juuri 40 cm hypyn , siten että hyppy pysyi kasassa, voima tuli takapäästä ja tekniikka pysyi hyvänä. Takapää jumppaa reilusti ja kesällä mentiin jo 70 cm korkea hyppy hienolla tekniikalla. Vähä pitkän reitin olen valinnut metrisen hypyn opettamiseen, mutta tässä kohtaa en aio hätäillä. Palveluskoirakokeiden esteiden suoritus on kova juttu koiran kropalle, joten ne tulisi suorittaa hyvin. Siksi olen koiraa säästääkseni päättänyt että tässä kohtaa ei oikaasta. Kai sekin päivä vielä nähdään että metrinen menee yli ja oikealla tekniikalla. Rimakauhua sillä mielestäni vähän on. Kun este nousi 80 senttiin niin se alkoi vähän kammoksua hyppyä. Niimpä palaamme vielä sinne 60-70 senttiin korkeimmillaan. Ehkä tämä jonain päivänä on valmis.

Hieno hyppäääjä

Peltojälkikausi laitettiin purkkiin jo lokakuun puolivälissä. Silloin olis vielä ollut ainakin pari viikkoa jäljestyskelejä jäljellä, mutta tulin siihen tulokseen, että paras laittaa pillit pussiin. Miksikö? Koira oppi tällä kaudella kaiken mitä olin tavoitteeksi asettanut. Ja kauden viimeisillä jäljillä se oli todella hieno. Siispä päätin, että jätetään tähän ja aletaan ensi kaudella opettaa lisää. En halunnut ottaa riskiä, että alkaessani opettaa jotain uutta asiaa, saadaan homma menemään ketuilleen ja sitten jää helposti huono mieli muuten hienosti menneestä kaudesta. Kerttu on pisimmillään ajanut 100 askelta tyhjää, pitempää en ole kokeillut. Ajaa kulmat hienosti. Ilmaisee varmasti ja hyvin. Menee jopa paalulle rauhassa! Ottaa jäljen hyvin vaikka aloitus olisi tyhjä. Ajaa kaaria. Lisäksi se osaa ilmaisun jälkeen odottaa rauhassa mutta into piukeena, että saa taas lähteä uudelleen jäljen ajoon.
Oli meillä tällä kaudella eräs ongelmakohtakin, joka luojan kiitos saatiin aika nopeasti ratkaistua. Ilmaisu. Ilmaisu oli Kertulla pentuvuotena ihan jäätävä. Jostain syystä se yhtäkkiä huononi roimasti. Se ei koskaan ylittänyt esinettä mutta esineelle tultuaan jäikin seisomaan ja vilkuili mua että onko pakko mennä maahan, eikö vois vaan jäljestää. Muutamaa konstia koitettuani, lopulta löytyi ne oikeat konstit ja ilmaisu on taas hienossa kunnossa. Lisäksi mä sain hienon idean kun opetin koiralle että ilmaisun jälkeen uutta lähtölupaa odottaessa olisi katsottava jäljen suuntaan. Aloin heittää sille lelun sen etupuolelle jos makasi ilmaisussa katsoen suoraa eteenpäin... Joo ei toiminut. Sain koiran joka ensimmäiseen ilmaisuun saakka ajoi hienosti, mutta siitä jatkettuaan vilkuili kokoajan mua että milloin lelu lentää. Luojan kiitos, koira antoi tämän hetkellisen erehdyksen mulle anteeksi ja kolmen leluttoman jäljen jälkeen vilkuilu oli poissa. Todella tyytyväinen siis tähän jälkikauteen. Kepahan päästelee jäljet myös juuri ajetulla todella lyhyellä pellolla! Jälkiä tuli tällekin kaudella se perinteinen nelisenkymmentä. Ensi vuonna haasteet kasvaa ja jäljet vaikeutuu.

Onneksi Kepalla on tähän hienot lahjat, kun se on ohjaajan intohimo..

Esineruutu on ollut Kertulle pikku pennusta saakka erityisen mieluista puuhaa. Katselin juuri jotain vanhaa videota, jossa Kerttu 4 kk päästelee täysiä takarajalle, ottaa sieltä esineen ja samaa vauhtia takaisin. Työskentelymotivaatio ja työn tekeminen ruudussa on Kertulla todella hienoa. Ne äkkijarrutukset, kun se saa esineestä hajun on ihanaa katsottavaa. Muutama vieraskin ruutu on kokeiltu. ensimmäisellä kerralla oli vähän pihalla, mutta sen jälkeen Kepalle on ollut sama kenen tiputtelemia esineitä siellä on. Tälle kaudellehan oli tavoitteena saada rakennettua koiralle luovutus. Se kun edellisen kauden lopulla ei onnistunut millään. Nytpäs palauttaa. Ja hienosti. Eli tämäkin on laitettu jo lokakuun puolivälissä talvitauolle. Mitä tuota hinkata, valmista hienoa ruutua.

Täytyy lähteä hieman lujaa ruutuun..

Metsäjälkeä on vähän aloiteltu tänä vuonna. Mähän oon tyyppi joka teen koiralle jäljestyksen pohjat ensin pellolla ennen kuin vien sitä metsään. Metsäjäljen keppejä heittelin Kepalle omassa pihassa vissiin kerran ja sitten metsään. Jo ekalla kerralla se pysähtyi hienosti haistelemaan keppiä sen löytäessään ja siitähän seurasi isot bileet ja kepillä leikkimistä. Niillä pienillä kepeillä leikkiminen on vaan melko vaarallista ohjaajan käsille.... Mutta heti oli hieno motivaatio Kepalla kepeille, eikä niitä ole jäänyt metsään yhtäkään. Taidan silti muuttaa sen vielä ens vuonna ilmaisemaan ne maahan menemällä ettei mun sormille käy huonosti niillä pienillä kepeillä leikkimisessä tai jää tulos siitä kiinni kun kepit löytyy mutta ne on ihan säleinä tuomarille vietäessä :D Ei me olla tehty kuin parikymmentä mettsäjälkeä. Vauhtia on siellä ihan liikaa. Se on ensi kaudella otettava asiaksi ja saatava vauhti kohtuulliseksi. Janatreeniä on tehty janapuuna ja kyllä se jo hieman on hoksulla että suoraan pitäis mennä mutta ei se missään nimessä vielä hyvä ole. Otetaan se ens vuonna vähä enemmän työn alle. Tänä vuonna on vasta vähä kokeiltu ja aloiteltu.

Keppien löytämisen jälkeen hieman ylypiänä

Puruissa on käyty silloin pentuvuonna eli 2018 syksyllä ne kolme kertaa toteamassa, että palikkoja on. Koira kotiin kasvamaan ja tämän vuoden ulkokenttäkausi on kuljettu kerta viikkoon puruissa. Edistystä tulee pienin askelin mutta tulee kokoajan. Tuo C osan rakentaminen ei olekaan ihan niin äkkiä tehty. Mutta mihinkäs meillä sen kanssa kiire on. Koiralla on palikat kohdallaan lajiin, kunhan ohjaa pysyy mukana ja saa sen jonain kauniina päivänä siihen kuuluisaan hallintaan ipo kentällä... Harmillista kyllä, purutreenit on talvisin niin kaukana että meillä ei ole resursseja sinne mennä. Kolme tuntia menisi jo matkoihin plus treeniaika päälle. Se on vähän liikaa arki-illalle. Mutta koitetaan päästä käymään edes silloin tällöin ja kesäkaudella sitten taas enempi tosissaan.

Puruissa on Kepan mielestä kivaa, mutta on niissä hommaa

Nose Workia tehtiin alkuvuodesta ja aiottiin jo mennä hautestiinkin. Peruttiin se kuitenkin, kun kävi ilmi että vaikka Kepa osaa todella hienosti nose workia kotona niin se hämääntyy ja taidot huononee isosti kun laatikot viedään vieraalle markille. Se pisti niin harmittamaan että laitoin tauolle koko systeemin. Toki kesällä maastokautena ei nose workia edes ehtisi tekemään. Lokakuun lopulla taas aloiteltiin ja hienosti oli koiralla muistissa mitä se on. Noin vaan 12 kiposta löytää aina oikean ja jähmettyy sen löytäessään tuijottamaan lootaa. Ensi vuonna Nose Work menee kennelliiton alle ja siitä tulee virallinen laji, joten nyt on taas maastojen mentyä tauolle, alettu treenaamaan tätä enempi tosissaan. Kokeiltiin juuri eilen viedä purkit ja laatikot halliin ja teki nyt sielläkin hienoja etsintöjä. Kotona on tehty sisätila etsintää. Siinä oli vielä syksyllä tekemistä. Ilmaisi heti kun vähänkään pääsi hajupilveen. Mutta nyt on oppinut tarkentamaan hajun paikan ennen ilmaisua. Ajoneuvo etsintää ehdittiin tehdä kolme kertaa kun se oli Kepalle selvä juttu. Ulkoetsintä on vielä tätä kirjoittaessa testaamatta.

Hallitreeneissä muovikippoja ja pahvilootia

Rallytokossa oli tälle vuotta tavoitteena tehdä RTK1. Tulihan se. Viimeisestä ALO kisasta 99 pistettä. Koira oli todella hyvä. Se on hyvin oppinut kahden ensimmäisen luokan liikkeet ja tekee ne kaikki sujuvasti. Nälkä kasvaa syödessä ja opiskeltiinkin avo luokankin liikkeet vielä tälle vuodelle ja startattiin neljä kisaa AVOssakin. Ikävä kyllä piirinmestaruuskoe meni ihan syteen. Taistelimme juuri tuolloin oikean mielentilan kanssa, enkä tuossa kokeessa onnistunut saamaan koiraa tilaan jossa se tekee töitä oikeassa tilassa. Koe oli ihan fiasko. Sieltä suosta kesti hetken nousta ja sen jälkeen seuraava koe jännitti pirusti, mutta luojan kiitos se fiasko jäi ainutkertaiseksi. Ja tuota koetta seuranneet epikset taas näytti mistä Kepa on tehty. Osallistuttiin tänä vuonna myös Rallytoko Cuppiin. Kolme osakilpailua sisältävä kisa. Voitettiin AVO luokan kokonaiskisa. Seuranmestaruuksissa tultiin toiseksi luokassamme. 
Etelä-Pohjanmaan Kennelpiirin alueella aloitti tänä vuonna rallytokon kisaamisen 35 koirakkoa. Kepa on sillä listalla sijalla 5/35, ei huono! 
Viimeinen AVO luokan kisa piti mennä ensi vuoteen, mutta lähdettiin sitten kuitenkin vielä tänä vuonna kisaamaan 22.12. Kepa antoi mulle sellaisen joululahjan että muuta en enää toivokaan. Se oli radalla aivan super!! Joten tämän vuoden tavoite Rallytokossa (RTK1)on täytetty reilusti, kun tehtiin tulokasvuoteen myös RTK2, alle kaksi vuotiaalla koiralla... Olen enemmän kuin tyytyväinen!

Kuva jostain alo luokan kokeesta

Tottis on tänä vuonna jäänyt hieman Rallyn jalkoihin. Mutta on sitäkin tehty. Meillä on hieman ollut hukassa että miten koira olisi hiljaa töissään kun pakkaa ajoittain vuotaa ja haukkua tehdessä. Sitten taas toisina päivinä on ihan pro. Olen keksinyt tähän ääntelyn jo konstin ja nyt treenataan hyvillä mielin äänettömästi, useimmiten. Aina en saa sitä oikeaan tilaan. 
Seuraaminen on kivan näköistä ja jäävät hyvällä mallilla. Paikkis on ihan alkutekijöissä. Se pakkaa aina vähän unohtua. Mutta sitten kun muistan sitä tehdä niin kyllä se siellä ainakin yksin treenatessa makaa kivasti. Neljä minuuttia lienee pisin aika mitä on kokeiltu. Noutoa on aloitettu, mutta siinä on työmaata.. jos kolme edellistä sakua on olleet vähän sitä mieltä että kapula on ihan yliarvostettu kapistus niin tämän koiran mielestä se on aivan liian puoleensavetävä.. positiivinen ongelma, mutta töitä teettää että saadaan vietti tässä kohtaa tasapainoon.. 

Tottista ja fiilistä sinne

Näyttelyissä käytiin kahteen kertaan. Edellis vuonna olimme pentuluokassa ja sieltä tuli hieno arvostelu ja kunniapalkinto. Tuomari osasi arvostaa Kertun rakennetta. Tänä vuonna käytiin näyttelyissä maaliskuussa. Siellä ei vielä se meidän haluama 15 kk ikä ollut täynnä, mutta kannatti mennä. Koira esiintyi hienosti! Tuomari juoksutti meitä "malliksi muille, että muutkin näkee miten koiran pitää esiintyä" Olin ylpeä Kertusta. Ja mikä parasta. Tämäkin tuomari osasi arvostaa Kertun ulkonäköä ja antoi koiralle ERIn!! Kesäkuussa Tuurin näyttelyssä olikin sitten perus käyttis meininki ja tuloksena oli H. Mutta meidän näyttelyura on tehty. Näyttelytulos on käyttövalion arvoon hankittuna. Ei enää oo paljo työtä sen tittelin eteen :D Josko sitten joskus taas käyttöluokkaan veisi näytille ihan huvin vuoksi.

Kaunotar näyttelykehässä

Mitäs me sitten ensi vuonna keksittäisiin..
 Rallyssa me sitten joudutaankin treenata kauan ennen kuin ollaan valmiita seuraavan luokan kokeisiin. Siinä tulee niin paljon uutta. Aikeissa on tehdä pieninä kotitreeneinä talven aikana niitä voittaja luokan uusia liikkeitä ja oikean puolen seuraamista. Ensi vuoden piirinmestaruuskisa järjestetään 20.9.2020. Josko sinne ottaisi tavoitteeksi startata viimeistään voittaja luokka. Kesä kun aiotaan nyt muutenkin ensi vuonna ja jatkossakin keskittyä enemmän pk puoleen ja talvet sitten enempi rallya. 
EP Kennelpiirin alueelle perustettiin allekirjoittaneen toimesta rallytokon valmennusrinki. Toivotaan, että se tuo apuja myös mulle ja Kepalle. 

PK puolella on se BH ens vuonna tehtävä. Mun muut koirat on sen puolitoista vuotiaana jo suorittaneet. Kepa ei ole vielä siihen ollut tänä vuonna valmis. Mutta nyt talven ja kevään aikana ne kuviot hinkataan valmiiksi. Kyllä se tottiksen tehtävät muuten osaa ja siitä läpi pääsisi mutta paikkis ei ole vielä lähellekkään valmis eikä ole kauheasti häiriössä treenannut joten ilmoittautuminen ja toisen koiran tehdessä makaaminen ei onnistu vielä. Mutta kyllä BH on ensi vuoden ykkös tavoite. Jos oikeen hyvin edetään niin saattaa haaveissa olla ensi vuoden syksyllä myös jk1... Mutta se ei vielä ensi vuonna pakollista. IGP A-osien kokeita tekisi niin ikään mieli kokeilla ensi vuonna, mikäli jäljen eteneminen on ensi kaudella samanlaista kuin tänä vuonna. Vai voisiko mahdollista olla jo jopa IFH1, en usko siihen. 

Nose Work hajutesti olisi kiva päästä suorittamaan alku vuodesta. Täytyisi yrittää muistaa treenata tätä paljon eri paikoissa ja erillaisilla laatikoilla, jotta koira oppisi että sitä voi tehdä muuallakin kuin kotona, vaikkakin siinäkin oli selkeää parannusta jo havaittavissa. Etenemisestä riippuen katsotaan olisiko asiaa myös ykkösluokan kokeeseen..

Tokosta on ollut aikeissa tehdä TK1 mutta katsotaan nyt onko se ensi vuoden ohjelmistoa vai vasta joskus myöhemmin. Ylempiä luokkia en tokosta ole ajatellut tehdä. Säännöt taas kohta muuttuu, eikä muutenkaan ole oikein intoa niihin tokon ylempiin luokkiin.

SPL arviointi me varmaan käväistään suorittamassa ensi vuonna tai sitten jätetään seuraavaan vuoteen kun koira valmiimpi.

Siinäpä ne tavoitteet ensi vuodelle.

Lisäksi tietenkin toivotaan, että kutinat pysyy aisoissa ja silmän muutokset pysyy tuollaisina. Ja että muutenkin pysyisi koira terveenä ja toimivana. 

Kiitokset tästä vuodesta lähetän Kepan henkisille tukijoukoille, tiedätte ketä ootte. Jokaisella koiraharrrastajalla pitää olla vertaistukiryhmä , jolle hehkuttaa hyvin sujuneet treenit ja manata ongelmat. 

Kepa ja Teija kiittää vuodesta 2019, 

ens vuonna taas uudet kuviot!

Kyllä mun on ääneen sanottava, että on mulla perkeleen hieno harrastuskaveri tässä!!

Rallytoko CUP 2019

Kolmas ja viimeinen Rallytoko cupin osakilpailuista on tältä vuodelta kisattu. 
Piirinmestaruuskisa fiaskon jälkeen on ollut melkoinen kynnys mennä Kertun kanssa radalle. Siihen kun lisätään meidän tottiksen ääntelyongelma, niin olin jo vähällä perua tämän päivän. Ääntelyongelmaan sain onneksi tällä viikolla ahaa elämyksen ja kas, koira tekeekin työnsä taas hiljaisuudessa! Tämä auttaa osaltaan siihen että pm kokeen fiasko ei uusiudu. Ääntelyongelman ratkaisu kun ratkaisi samalla koiran tunnetila ongelman.

Kepa oli siis tänään oikein kiva radalla. Tehtävät se osaa ja työmotivaatio löytyy joten en  valmistellut sitä mitenkään muuten kuin pihalla kunnolla haukuttamalla, hetkeksi autoon ja ennen vuoroa uudelleen haukutusta kehän laidalla ja menoksi. Kepa oli hyvässä mielentilassa radalla ja hiljaa! Teki tehtävät kuten osaa. Olen erittäin tyytyväinen tämän päivän suoritukseen! Olin ajatellut että en tänä vuonna enää osallistu kokeisiin mutta josko kuitenkin ilmoittautuisi vielä hakemaan sitä puuttuvaa tulosta RTK2 koulariin. Nyt kun mielentila ongelmat taitaa olla ratkaistu niin se voisi onnistua. 

Lähtö: lähdössä meinasi olla liikaa virtaa mutta sain mä sen aloilleen.
1. 270 oikeaan : hienosti kääntyy
2. Istu-koira eteen-vasemmalta sivulle-istu : hienosti eteen ja vasemmalta sivulle on parantunut yhyäkkiä paljon
3. Pyörähdys : aivan loistava pyörähdys ja hiljainen. Tämä on ollut aika varma Kepan ääntelyn aiheuttama liike. Ei inahdustakaan.
4. Liikkeestä maahan : hyvin maahan ja tämäkin hiljaa vaikka tässäkin on melko varmasti äännellyt
5. Kiertäen täyskäännös : No joo... Kepa on jo tällä kisakokemuksella oppinut tunnistamaan milloin ollaan kokeessa. Meillä on ihan nollatoleranssi taisteluun ja kaikkeen oheistoimintaan töissä. Mutta koska Kepa tiesi että en voi puuttua niin lähtikin mua kiertäessään metrin päähän haistelemaan ja löysi sieltä maahan joltain pudonneen namin. Pisti vähä vihaksi... Mutta söi namin ja tuli takaisin töihin. Otettiin uusimisesta -3 ja toisella kertaa todella hieno täyskäännös
6. Oikealle : helppo
7. Vasemmalle : helppo
8. 360 vasempaan : loistavaa pyllynkäyttöä
9. Istu-täyskäännös oikealle : voi mä mokasin ihan perusliikkeen. Kyllähän Kepa istuu aina automaattisesti kun pysähdytään seuruusta. Jostain syystä sanoin sille kuitenkin istu käskyn ja se teki sellaisen päätelmän että se oli käsky tehdä jokin  liike. Päätti että pyysinnsitä eteen istumaan joten uusimisesta taas -3. Toisella kertaa osasin olla hiljaa ja koira suoritti tejtävän hyvin
10. Istu-seiso-kierrä koira: seisomaan nousu on tullut varmaksi
11. Istu-koira eteen-oikealta sivulle, istu : Tästä me ollaan saatu  -1 py.  En yhtään muistanu että Miksi. Mutta muistimpas sitten että taisi hypäshtää vähä mua vasten  edessä. Siitä se piste. 
12. Askel Oikealle: oon saanu kyllä nämä sivuaskeleet toimimaan hyvin. Niin tämä liikkeessä tehtävän kuin sen paikallaankin tehtävän.
13. Istu-ohjaaj askel oikealle-koira sivulle : hienosti
14. Juosten : vähän alkaa seuruu tässä kohtaa rataa  jo kärsiä mutta hyvin tulee
15. Pujottelu (juosten) : suoritetaan virheettä mutta ei kuitenkaan täydellisesti.
Maali : ei onneksi luule että otan lelua taskusta kun otin narun. Se aina vähän pelottaa kun odottaa palkkaa. Että otan taskusta palkkaa ja puree hihnaan. Ei onneksi ainakaan tällä kertaa.

Hieno suoritus Kertulta. AVO93.
Tuolla tuloksella
Osakilpailun 3.sija
CUPin 1. Sija
Seuranmestaruus 2.sija

3/3 ... Ei menny ihan niinku elokuvis

7.9.2019 PM rally koe, piti olla koe jossa RTK2 saavutetaan. Kaukana siitä!
Otin elämäni ensimmäisen hyllyn.. tai Kepa otti. En tunnistanut kenen kansaa olin radalla..
Valmisteluissa koira hyvän tuntuinen. Lähtö ja eka tehtävä ok. Sen jälkeen koira käytännössä hävis. Ei kuullu mitään eikä osannu mitään. Ei tartte mennä rataa läpi. Se oli täyttä saissea. Jätämme asian hautumaan ja koitetaan sitten joskus taas. 

Nyt on eka tottisvapaa viikko takana. Ja vitutus jo pikkusen laantunut mutta ei kokonaan. Se oli ihan ihme reissu. Mutta tulipa koettua tällainenkin... 

Nyt järjestetään ja ruutuillaan ja purraan muutama viikko. Ja kun tottis taas alkaa, niin tehdään bh kuvioita. Kattellaan Rallya sitten seuranmestaruuksiin marraskuussa. Ja sitä vikaa avo koetta ehkä loppuvuoteen tai vasta ens vuonna. Fiiliksen mukaan.

Jaa miksi koira oli paska? Mun analyysi on että liikaa palkatonta rataa liian lyhyessä ajassa. Luulen olevani oikeassa. Ja katson peiliin. 

2/3 tehtynä!

Fiilikset on tämän kokeen jälkeen hieman ristiriitaiset. Toisaalta pääsimme tavoitteeseen, mutta toisaalta jäimme kauas siitä. Mitenkähän tämän sitten pukisi sanoiksi..

Aloitetaan vaikka siitä että koira ei ollut radalla ollenkaan oma itsensä. En tunnistanut omaksi koirakseni suorituksen aikana.Kuitenkin koira suoritti radan 93 pisteen arvoisesti. Silti olen tosi pettynyt koiran tekemiseen ja olemukseen radalla. Se ei ollut se mun taitava Kerttu. Analysointi on radan jälkeen ollut kovaa. Miksi koira oli sellainen kuin se oli?

Tekihän se rallytokon sääntöjen ja tuomarin arvion mukaan hienon suorituksen mutta mun kriteereitä se ei täyttänyt edes rimaa hipoen. Seuraaminen ja keskittyminen oli huonoa. Ei kestänyt palkattomuutta. Muta täytyy sille antaa tunnustusta tehtävien osaamisesta kun ei tuon enempää saanut virheitä vaikka olemus oli suoraan sanoen aika paska. Toki myös mun olemus ei ollut sitä mitä pitää, jotta koira esittää parhaansa. 

Kun olen tässä nyt asiaa pohtinut ja miettiny (kuten tapoihini kuuluu), niin olen tullut vain yhteen johtopäätökseen. Nuori koira joka näyttää viidessä kuukaudessa tekevän kaksi koulutustunnusta, saattaa omata hieman turnausväsymystä. Tai väsymys on ehkä väärä sana, Kepa on harvoin väsynyt. Mutta se on nyt tehnyt koulutustasoonsa nähden paljon palkatonta pitkää suoritusta ja se alkaa näkymään. Siksipä taidan ratkaista asian niin, että ensi viikon koetta varten ei treenata kertaakaan. Koira osaa tehtävät niin annetaan sille nyt vapaata rallytreeneistä, josko se olisi oikea lähestymistapa viimeiseen kokeeseen ennen ansaittua ja paikallaan olevaa neljän viikon tottelevaisuustaukoa. Toimiiko ratkaisu, niin senhän tietää vasta kun on ensi viikon radalla suorittamassa. Riskejä on otettava..

Lähtö: Lähdössä itse asiassa koira oli hyvässä tilassa ja se lupasi hyvää.
1. Istu-seiso-kierrä koira : No ei ollut piski ihan kuulolla. Kun pysähdyin niin koira jatkoi matkaa ja jäikin sitten istumaan ihan liian eteen ja ihan liian vinoon. Hetken mietin että uusinko, koska ei se niin vinossa ollut että olisi tullut virheitä. Mutta koira oli ihan liian edessä ja vinossa , jotta olisin saanut sen hyvin nousemaan seisomaan, joten otin uusiksi. Uusinnassa hieno suoritus! (-3 uusi)
2. Pyörähdys : Tästä me ollaan otettu -1 ov, enkä yhtään tiedä miksi. Koira lähti hyvin pyörähtämään ja teki sen jopa äänettömästi!
3. 360 vasempaan : Ei tästä virheitä tullut, ei se niin huono ollut, mutta ihan paskaa verrattuna siihen mitä koira osaa. Kepan pyllynkäyttö kun on nyt saatu ihan loistavaksi. Tässä kohtaa se oli kaukana siitä.
4. Istu-käännös vasempaan- istu : Tässä ei moittimista.
5. Hyppy : Tämä oli hieno! Ollaan siis opittu tämäkin! Mahtoiko olla jopa hiljaakin?!
6. Ohjaajan ympäri : Ei oo sitten koskaan tehny näin! Kun annoin käskyn lähteä kiertämään niin Kepapa vaan käveli mun edestä ja alkoi mennä kohti kehänauhaa.. Jouduin vähä jo paniikkiin että se ottaa hylsyn, mutta kyllä se kääntyi takaisin oikealle reitille yhdellä pyynnöllä. Uusimiseksi meni siis ja siitä -3. Uusinnassa hieno suoritus.
7. Pujottelu : Koira ei esitä lähellekkään sitä seuruuta mitä se osaa. Se ei keskity kunnolla töihinsä.
8. Juosten : Lähteehän se, mutta edelleenkään se ei esitä sellaista seuruuta mitä osaa eikä keskity kunnolla.
9. Juosten vasemmalle : selvitään
10. Hitaasti : Virheetön suoritus, mutta toistanko itseäni jos kirjoitan että koira ei esitä ollenkaan sellaista seuraamista mitä se osaa?
11. Normaali vauhti : Ehkä tässä riittää kun lukee kohdan 10...
12. 360 oikeaan : Tämä meni hyvin!
13. Kahdeksikko : Ihan paskaa seuruuta ja vittuunnuksissani tein elämäni ensimmäisen (ja viimeisen) tötsien kierätmisvirheen ja tein yhden kiepin niiden ympärillä liikaa.
14. Istu-1-seiso-2-istu-3-maahan : Hei! Koira suoritti tämän hienosti!
15. Istu-täyskäännös oikeaan : sujuuhan se
Maali: Maalissa ei tällä kerta ollut ilmassa sitä mahdollisuutta että koira luulisi mun ottavan taskusta lelua eikä narua.

Radalta tullessani olin täysin varma, että ei saatu edes tulosta. Päällimmäinen tunne oli iso vitutus. Mutta kyllä se siitä, kun käväistiin vähän kahdestaan kävelyllä ja tasattiin fiilikset autolla. Kaverit onneksi tajuaa että siinä kohtaa Teijalle ei mennä juttelemaan, se tulee kyllä sitten avautumaan kun on saanut itsensä takaisin.

Tulos 83pistettä ja sija 4/13. Eli koira teki rallytokon sääntöjen mukaan 93 pisteen suoritusta... Mun kriteerien mukaan se ei saanut tulosta ollenkaan.. Paperissa lukee kuitenkin "OSaava nuori koira". JA palkintojen jaossa tuomari vielä tähdensi miten hieno suoritus :D Vastasin hänelle että mulla on ihan eri näkemys tästä, kun tuntui että mulla on mukana ihan väärä koira. 

Elämä jatkuu. Odottelemme kuin kuuta nousevaa että ensi viikon koe on ohi ja päästään keskittymään pelkkään jälkeen useamman viikon ajaksi. Tulos on aina tulos, tapaavat sanoa...

Yksi kolmesta suoritettu

Ollaan otettu Kepan kanssa tähän kohtaan tällänen pieni kolmen viikon rutistus. Kolmen viikon aikana kolme koetta. Tänään se alkoi. Korkattiin Rallytokon AVOin luokka Kannuksessa Tytti Lintenhoferin arvostelemana. Vielä ollaan tavoitteessa kiinni. 1/3 tuloksista tehtynä.


Päivän havainnot :
- On sitte ihan maksimi suoritus tämä puolitoista tuntia, jonka suostun ajaa tavalliseen kokeeseen! Voi poijat miten perse puutuu. Ja usko loppuu, että onko oikealla tiellä, vaikka navi niin näyttää, kun on menossa teitä joita ei ole vissiin ikinä kulkenut. Mutta hyvä kun lähdin!
- Pystyn jo pitää pääni kylmänä tämän koiran kanssa kisapaikalla ja radalla. En enää jännitä miten se käyttäytyy ja mitä se mistäkin asiasta tuumaa. Ei se mitään tuumaa ja hyvin se käyttäytyy. Nyt se pystyy jo olla "tässä" käskyllä vierellä kun kuljetaan kisapaikalla. Se on tähän saakka ollut vähän vaikeaa. Kun ollaan paikallaan niin ollaan paikallaan. Toki se on tylsää mutta ollaan kun pakko on. Ja siinäkään meillä ei ole haistelulupaa. Sitä täytyy vielä hieman harjoitella.
- Koira on heti valmis töihin myös uudessa hallissa ja hyvin pienessä valmistautumistilassa isossa häiriössä! Se ei ollut ollenkaan niin selvää meidän ensimmäisessä kokeessa.
- Aloitusrutiinit. Olin jo toisena, jäi liian vähän aikaa niitä tehdä. Opitut rutiinit on meille hyväksi todettu viime epiksissä. Mutta jos tilaa ei ole, etkä pysty niitä kunnolla opitun kaavan mukaan tehdä niin se näkyy koirassa. MUTTA! Se näkyy vain alkuradalla. Oli mahtava huomata, että jos en saa sitä ihan siihen opitimaalisimpaan tilaan ennen lähtökylttiä niin se ei lässähdä kuten luulisi vaan se parantaa! Loppu puoliska oli aivan loistavaa seuruuta ja tekemistä! Ei alkukaan huono mutta ei sellaista kuin me osataan.

Kokoajan eteenpäin mennään! <3 Tehtävät se osaa ihan pois tiehensä, mutta kun se ei pelkästään riitä. Mutta siinä muussa ollaan menty aivan huimasti eteenpäin!!

Tällaisen radan oli Tytti tällä kertaa askarrellut. Kuvasta poiketen viimeinen tehtävä ennen maalia vaihdettiin hypystä istu-seiso-kierrä koiraan. Pyörähdystä tehdessä olisi ollut suora linja koiran lähteä esteelle, niin Tytti halusi poistaa tämän kuoppa-kohdan. Ihan fiksua ja me kyllä mieluummin tehtiin tuo seisominen kuin hyppy. Hyppykin toimii, mutta siinä pakkaa tulla haukahdus kun nostaa sillä itteänsä.
Lähtö : Ei niin hyvässä tilassa kuin olisin halunnut, mutta ei missään nimessä myöskään sysipaska ;)
1. Juosten : Ei moitittavaa. Vaikkakaan ei niin hyvässä tilassa kuin haluaisin vaikka kontaktissa tuleekin
2. Normaali vauhti : Ei moitittavaa. Vähän taisi vilkuilla ympärilleen.
3. Istu - Maahan - istu : Tässä näkyi selvästi miten en ollut saanut koiraa vielä ihan täyteen tikkiin. Ei ollut kunnolla kuulolla ja perusasento meni huonoksi, sitä myöten maahanmeno myös vinoksi ja haukahdus mukaan.. -1 vino
4. Istu - eteen - oikealta sivulle - istu : Tämän Kepa hoiti jo hienosti. Huomasi olevansa töissä.
5. 360 oikeaan : Hienoa työskentelyä.
6. Täyskäännös oikeaan : Ihan mun moka. En käsitä mitä mielessä liikkui kun tein niin laajan käännöksen, Kepa osaa kyllä paremminkin. Ihan täysin mulle -3 ov (laaja käännös)
7. Ohjaajan ympäri : No tässä huomasi että tätä ei oo hetkeen tehty.. Se oli meidän treeneissä ihan ekojen harjoiteltujen listalla. Meni uusimiseksi. Sekasiko koira käskyt vai näytinkö mä väärin : Koira tuli kiertämisen sijasta eteen. Eli -3 uusi
8. Pyörähdys : Tässä on ollut treeneissä vaihtelevaa suorittamista. Nyt se näköjään sujuu mutta ääntä tähän liikkeeseen meinaa tulla..
9. 270 oikeaan : Hyvin suorittaa muuten, mutta Kepa alkoi olla tässä kohtaa sitä mieltä, että missä viipyy palkka ja hypähti mun liivin taskulle.. siitä hypähdyksestä -3 kontr
10. Kahdeksikko : Tässä koko matka loistavaa seuruuta
11. Käännös vasempaan : Hienosti kääntyy pyllykin
12. 360 vasempaan : Tässä muistin tehdä tiukkaa käännöstä ja Kepan pyllynkäyttö on kyllä nyt mielettömän hienoksi tullut!
13. Eteen- istu - vasemmalta sivulle : Hienosti suoritettu ja oikeen muistin että lopussa ei istumista, vaikka sitä tulee harvoin harjoiteltau. Useimmiten istutan koiran edestä tulon jälkeen sivulle.
14. Istu - käännös vasempaan - istu : Tässä on tullut -1 tvä. Ei mitään käsitystä mistä.
15. Pujottelu edestakaisin : Ollaan ihan radan lopussa ja vau mitä seuraamista koira esittää vielä tässäkin!
16. Istu - seiso - kierrä koira : Hienoa suorittamista!
17. Maali : Ei tässä ongelmaa. Tosin tein havainnon että tätäkin täytyy harjoitella. Kun laitoin käden taskuun niin koira luuli että sieltä tulee lelu. Tässä on vaaran paikka. Jos se ottaa taskusta tulevan narun suuhunsa niin se on hylky. Täytyy harjoitella tätä, että suorituksen jälkeen koiran pitää istua rauhassa kun otan narun taskusta. Sitten se huomaa että sieltä ei tule lelu vaan naru ja jättää siihen purematta. Tällaista hylkyä en missään nimessä halua.

Lisäksi sieltä pukkas -3 kokonaisvaikutelmaan ääntelystä... Se ei treeneissä ääntele enää kun saan sen valmisteluissa siihen oikeaan tilaan, mutta nyt se ei ehtinyt siihen tilaan asti valmisteluissa niin ääntä löytyi radalla. Ilman tätä tulos olisi alkanut ysillä, joka aina on tavoite tulos.. Mutta olkoon. Tulos on aina tulos ja eteenpäin! 

Tulos siis AVO88 ja päästiin palkinnoille, sijalle 3.
Tuomarin kommentit lämmitti mieltä ja allekirjoitan ne kyllä.. 
"Selkeä ohjaus. Yhteistyöhaluinen ja osaava koira, joka välillä innostuu ja ääntelee"

Seuraava koe on viikon päästä ja siitä seuraava taas viikon päästä. Ja sen jälkeen Kepan nimen edessä on toivon mukaan taas uusia kirjaimia ja numeroita ja koularimitali roikkuu kaulassa. Ens viikolla taidetaan kokeilla harjoitella sitä maalin jälkeen tapahtuvaa narun taskusta ottoa (joka ei ole tullut mieleenkään), ohjaajan ympäri kiertämistä, istu-maahan-istu hiljaista suorittamista, ja vasemmalle käännöksien laajuus on jäätävä pois, se täytyy takoa ohjaajan päähän, koira ne kyllä osaa. Täytyy tutkia seuraavan kisan tuomarin ratoja ja katsoa mitä siellä useimmiten on ja harjoitella niitä. Pari treeniä ja taas kokeeseen. Seuraavissa kokeissa on onneksi isommat tilat valmisteluihin. Enkä toivottavasti taas joudu lähteä alkupäässä. Matka jatkuu. Näiden kokeiden jälkeen me pidetään kuukauden tottelevaisuustauko ja keskitytään puruihin ja jäljestämiseen.

Rallytoko CUP 2019 , 2. osakilpailu

Toinen osakilpailu tämän vuoden rallytoko Cupista on käytynä. 
Siinä mielessä vähän jännitti, kun ei olla Kertun kanssa tehty vielä ainuttakaan AVO luokan kokonaista rataa eikä aikoihin olla oltu häiriössä tekemässä yhtään mitään. Treenit on ollut vaihtelevia. Välillä koira on aivan super ja välillä, no... no tulee sanomista, niin koiralla kuin ohjaajallakin. Kerttu hoiti homman kotiin hienolla radalla. Ei se ollut ihan täysin sellaista kuin tälläinen täydellisyyttä hakeva haluaisi, mutta aivan loistava suoritus tuon ikäiseltä koiralta ensimmäiselle tämän tason radalle. Tehtävät se kyllä osaa kaikki. Ajoittain tekeminen radalla ei ole niin keskittynyttä ja juuri sellaisessa mielentilassa kuin haluaisin, mutta ne tulee kyllä ajan kanssa ja matkan edetessä, sitä en epäile ollenkaan. Tosi tyytyväinen koiran tekemiseen. Eniten pidin siitä että sain koiran hyvään tilaan valmisteluissa ja taisin tehdä ne nyt aikalailla oikealla tavalla juuri tälle koiralle. Se kun on aina se omaa juttunsa, löytää juuri sille koiralle sopivat aloitus rutiinit. Paljon ollaan treenattu ihan vain lähtöä. Sitä että lelu meneekin pois, siitäkin huolimatta pitää hyvä vire ja kontakti säilyä perusasennossa ja pysyä valmiina kun naru irrotetaan ja tuomari antaa lähtöluvan. Tässä ollaan onnistuttu! Sillä on suuri merkitys radan sujumiselle, miten siitä lähtö kyltiltä lähdetään.

Lähtö : Koira hyvässä tilassa lähdössä. Keskittynyt ja hyvässä kontaktissa lähdetään liikkeelle. Ja odottaa hyvän oloisena lähtöä.
1. istu-käännös vasempaan-istu : Aivan loistavaa pyllyn käyttöä!
2. Eteen istu-oikealta sivulle-istu : Hyvin sujuu. Tulee suoraan eteen, ei yhtään vinoon. Hyvään paikkaan takaisin sivulle.
3. Eteen istu-peruuttaen 1-2-3 askelta : Mun mokasta -3... Otin aivan turhan apuaskeleen eteen tulossa. Niitä täytyy harjoitella erikseen. Että miten askellan näissä liikkeissä kun koira tulee eteen. Koira suorittaa tehtävän hienosti. -3 ov
4. Pyörähdys : Meni uusimiseksi... Kepa osaa hienon pyörähdyksen. Tässä säätää eikä meinaa heti lähteä. Sen on vaikea lähteä pyörähdykseen kun on hyvässä kontaktissa. Vaikka annoin ihan totutus avut niin ei vaan toiminu. Uusiksi siis ja Kepalle -3 uusi. Uudella yrityksellä hieno pyörähdys.
5. 270 kännös oikealle : Tässä on välillä ollut ääntely tai seuraamisen aukeamis ongelmaa. Kun muistaa kääntymän lähtiessään uusia käskyn seuraa, niin ei ongelmaa.
6. Istu - täyskäännös oikeaan : Sama tässä kuin edellisessä mutta nyt kääntyy hyvin.
7.  Juosten : No näistä vauhdin muutoksistahan Kepa vaan parantaa tekemistään ja saa sen keskittymisen paranemaan.
8. Normaali vauhti : Ihan pala kakkua
9. Pujottelu edestakaisin : Tässä tapahtuvaan seuraamiseen en ole tyytyväinen. Mutta tässä näkee miten nuori koira on ja miten sen kestävyys ei vielä ihan riitä olemaan täysillä mukana koko pitkää rataa. Ei se huono ollut missään nimessä eikä virheitä tehnyt. Mutta komeampaa seuraamista olisin halunnut tähän.
10. Istu-seiso-kierrä koira : Tässä oli lieviä hiomisongelmia viime viikolla mutta ne onneksi meni ohi ja tänään toimi loistavasti.
11. 270 käännös vasempaan : Menin piru vie innoissani kehumaan vähä liian ronskisti tuosta edellisen kyltin seuraamisesta ja sehän sai Kepassa aikaiseksi halun vähä pomppia. Siksipä tähän tulee -1 kontr. Itse käännös toimii. Joskaan ei ihan niin hyvin kuin koira osaa, kun pompahdus vähän sekas hetkellisesti tekemistä.
12. Hyppy : No tämähän sujui moitteetta! Tätä vähä jännitin mutta turhaan.
13. Istu-ohjaaja askel oikealle- kutsu koira sivulle : Ei ongelmia tässä.
14. Maali

On se jännä miten maalikyltin jälkeen se rata on jotenkin ihan hämärän peitossa että yhtään tiedä mitä on tullut tehtyä. Se palautuu mieleen paremmin sitten myöhemmin. 

AVO 93 on siis tulos. 3 virhepistettä menee pyörähdyksestä kyllä koiran piikkiin. 3 virhepistettä ihan typerästä apuaskeleesta ja 1 virhepistettä pomppimisesta, joka johtui mun liian isosta kehusta, menee mun piikkiin. Että aika tasaisesti menee virheet mun ja koiran kesken. 

Loistavaa huomata että me ollaan tällä tasolla avoimen luokan tekemisessä. Ja jokaisessa meidän koelapussa on tsainnut lukea tuosta Kepan hienosta kontaktista. Tällä kertaa tuomarin mielestä radalla sen lisäksi taitava pari. Lämittää mieltä tällaiset kommentit. Nyt me aiotaan pitää viikon tottelevisuustauko ja vaan jäljestää. Sitten on kolme viikkoa aikaa hioa koiraa koekuntoon kun on kahdet kokeet viikon välein, jälkimmäinen niistä piirinmestaruuskoe.

Kunnon palkintokuvaa ei tullu otettua, tähän on kelpaaminen. Ylypiänä suorituksensa jälkeen on hän.

Kesä kuluu

Tähän saakka onkin ollut oikein loistavat kelit mun ja Kertun mielestä, mutta tulihan ne sieltä ne helteetkin.. Näyttää onneksi siltä että pari viikkoa näitä kelejä piisaa ja taas tulee ihmiselle ja koiralle sopivammat kelit. Pääsee touhaamaan ulos muulloinkin kuin aamulla aikaisin ja illalla myöhään.

Tässähän se kesä on kulunut. Lomaillessa ja treenaillessa. Treenit sujuu aika kivasti lajissa kuin lajissa. Kertun kutinat on myös hyvin hallinnassa. Uimista ei ole kauheasti harrastettu, se selvästi lisää Kertun kutinaa, ikävä kyllä. Vaikka sen jälkeen pesisi koiran. Kokeiltiin muutenkin säännöllistä pesemistä atoopikolle tarkoitetulla shamppoolla. Ensimmäisen pesun jälkeen näytti siltä, että se olisi hyvä idea, mutta kyllä se kaksi kertaa viikossa tehtynä mielestäni vain pahensi kutinaa. Jätimme sen homman sitten sikseen. Kepakin olli kolmannen pesun kohdalla jo sitä mieltä että ei tule koko kylpyhuoneeseen :D

Kertun palautuminen treenistä on ollut vähän huonoa. Se läähättää kohtuuttomasti pienenkin treenin jälkeen ja palautuu hitaasti. Palautusjuoma selvästi helpotti tilannetta, mutta jäin kuitenkin miettimään asiaa vielä tarkemmin, että mistä se voi johtua. Kokeilimme lisätä ruokaan rasvaa. Niimpä Kerttu syö nyt 100g lampaan rasvaa joka päivä muun ruuan lisänä  ja palautusjuomat on voinut jättää juomatta! Ollaan myös viimeinkin löydetty nappulat jotka käy Kertulle! tuli vaan sekin päivä! Lihan sekaan laitetaan nykyään kourallinen aamuin illoin Golden Eaglen Hypoallergenic Lammas & Riisiä. Eihän se halpaa ole mutta tykkään kuitenkin antaa myös nappulaa lihan lisäksi, joten onneksi löytyi sopiva. 

Meillä kävi täällä aivan ihania kesävieraita! Eigen Neusilber eli Nato ja Tytti. Ei voi mitään. Naton nähdessä tunteet nousi pintaan. Se tuttu ja ihana Eigen olemus ja katse. Oi voi.. Nato on hieno koira. Mutta kukapa Siirin pennuista ei olisi, niissä on sitä jotain. Käväistiin Naton kanssa jäljellä ja minäkin sain tehdä Eigen tottista. Se vaan on niin mukavaa! Voi kumpa joku tajuaisi käyttää tätä urosta. Tähän kun yhdistettäisiin hyvä narttu niin ei varmaan voisi vastustaa... Komea koira, jonka pää on silkkaa kultaa ja töissä piisaa tekemisen meininkiä.

Eigen tottista

Eigen Neusilber

Lueskelen tässä samalla tuota puolentoista kuukauden takaista treenipäivitystä. Ilokseni huomaan, että tässäkin ajassa on jo taas tullut edistystä treeneissä.

BH treenit jätettiin tauolle ehkä ensi vuoteen saakka. Ne jäi kivalle mallille. Jäävät sujui seuruussa. Koira jaksaa seurata pitkää pätkää hyvässä mielentilassa. Ilmoittautumista ja sirunlukua ei ole treenattu kertaakaan mutta eikö ne ens vuonna saada valmiiksi. Paikkamakuu tuotti meille alussa melkoista tuskaa. Saatiin kuitenkin alle nyt muutama hiljainen ja rauhallinen paikkisharjoitus ja ne loi uskoa siihen että kyllä se jonain päivänä on valmis :D Kerttu on millainen on ja siihen kun lisätään mun laiskuus tämän koiran kohdalla paikkamakuun harjoittelussa niin ei oo mikään ihme, että se on vasta tuollaisessa vaiheessa.. Muilla olen tuon ikäisellä koiralla ollut jo bh kokeessa :D Mutta muilla olen myös paljon enemmän käynyt kursseilla ja ryhmätreeneissä. Nyt kiehtoo paljon enemmän lähikenttä ja oma seura.

Vaihdettiin siis takaisin Rallytokoon heinäkuun alussa ja tekemistä on ollut, jotta avon liikkeet saadaan sen näköisiksi kuin haluan niiden olevan. Eikä vähiten houkutus.. Mutta houkutuskin alkaa sujua hienosti! Elokuun lopussa aiotaan korkata AVO luokka, siitä viikon päästä olisi piirinmestaruuskoe. RTK2 on edelleen tavoitteena vielä tälle vuodelle. Kaikki avo liikkeet on koiralle jo opetettu ja vanhoja liikkeitä hiottu paremmaksi. Treenisuunnitelma on tehty niin että muutamaa liikettä hiotaan aina viikko ja ne laitetaan yhteen pieneksi radan pätkäksi aina viikon lopulla. Kivasti on sujunut. Varsinkin kun Kerttu on oppinut viimeinkin olemaan pääosin hiljaa treenatessa. Olen keksinyt hyvät aloitusrutiinit treeniin jotta suu pysyy kiinni. Ollaan myös muistettu treenata lähtökylttiä. Se ei ole mikään itsestäänselvyys että se sujuisi. Meilläkin narun irroittamiskohta sai Kertun ensin laittamaan nenän maahan tai alkamaan leikkiä mun kädellä tms. Nyt se sujuu. Kontakti tippuu mutta tulee taas heti takaisin kun laitan narun taskuun. Kuukausi vielä ja pitöisi olla valmista. Sitä ennen käydään ainakin yksissä epiksissä testaamassa missä mennään. Odotan innolla näitä kokeita. Ja toivon että avo luokka on kolmella koitoksella taputeltu.

Tottis kuvat Tytti Setälä

Onneksi on olemassa muutakin kuin tottelevaisuus osuus :D Jos aina pitäis treenata vain tottelevaisuutta niin kyllä olis tylsää.

Puruissa käydään edelleen ajatuksella, katsotaan nyt mitä tästä syntyy. 

Esineruutu on Kepalla niin hieno, että ollaan tehty sitä vain joka toinen viikko kerran. aina se toimii yhtä hienosti. Ollaan saatu pari kertaa vieraitakin esineitä ja muitten tallaamaa ruutua. toimii silloinkin. Luovutushan siellä on ollut vielä hieman vaiheessa. Juuri nyt ollaan kolmena päivänä tehty luovutusta omassa pihassa. Esineitä pihalla ja lähetys kuin ruudussa oltaisiin. Ensimmäisenä päivänä se oli hieman hakemista, tänään jokaisen kolmen esineen kohdalla hieno luovutus! Mälväähän se niitä esineitä, että 30 pisteen ruutua se ei tule kokeissa tekemään. 

Palautustreeniä

Viime kerralla kun kirjoitin oli peltojälki tauolla ja metsäjälkeä aloiteltu. Metsäjälki jäi kivalle mallille siinä kohtaa, kun pellot ajettiin ja päästiin taas vaihtamaan pellolle. Janat oli 5 metrisiä, vauhtia jäljellä oli liikaa aina alussa mutta kepit nousi AINA ja jäljellä pysyttiin hyvin. Ajettiin koepituinenkin jälki kuudella kepillä. Tällä hetkellä pellot on taas niin pitkiä, että vaihdetaan jäljen taukoviikon jälkeen metsään. Aion yrittää saada janaa pitemmäksi ja muuttaa keppien ilmaisun sittenkin maahanmenoksi, Kepa kun pureskelee keppejä aika voimakkaasti niitä mulle tuodessaan. Maahanmeno ei olisi niin riskialtista.. Katsotaan saanko sen onnistumaan vai täytyykö pysytellä keppien tuomisessa ja toivoa että kokeissa ne pysyy niin ehjinä että näkee niiden olevan oikeita. 

Pellolla meno on ollut aivan loistavaa! Näkihän siitä jo pentuna että se on hieno jälkikoira. Jäljellä on enää vähän ruokaa. Vähemmän siellä on ruokaa kuin tyhjää. Useimmiten suorien keskellä on parikymmentä askelta ruokaa ja muuten tyhjää. Kulmat on tyhjiä ja hienoja, ässä mutkat ja kaaret menee, tyhjänä ja ruualla, ja ne ei alkukaudesta meinannut onnistua, tyhjä aloitus onnistuu, aloitus joka ei lähde suoraan onnistuu, paalulle meno on rauhallista useimmiten, Jälki ajetaan löysällä liinalla, JA TYHJÄT koira ajaa todella hienosti! 80 on pisin matka jota olen tällä hetkellä kokeillut yhtäjaksoisesti tyhjiä. Esineilmaisu, joka otti takapakkia ja muuttui hitaaksi, on taas nopea. Muutin ilmaisun palkkausta aikalailla ja sain ilmaisun vauhdin takaisin. Nyt siis välillä metsään, kun heinä on pitkää, mutta kunhan heinä on taas tehty, on vielä tälle kaudelle saatava vieras jälki sekä aion koittaa IGP A1 jälkeä täysin tyhjänä. Niin ja harhat on testattu, ei se niitä huomannut. Niin onnellinen peltojäljen sujumisesta!!

Metsäjäljen jälkeen

Kuva Tiia Taipale

Vähän on uskaltanut jo antaa lisää liinaakin.

Hyppytekniikkaa on edelleen tehty pari kertaa kuussa. Kyllä se sieltä rakentuu ja takapään voima kasvaa. Aluksi koira ei tahtonut päästä 40 sentin hyppyä ilman että hyppy hajoaa. Nyt se päästelee 60 senttiä todella kauniisti. Pyllyjumppaa tehdään vaihtelevasti mutta viikoittain vähintään. 

Jaa käväistiin me hakemassa se näyttelykoiran Sertikin Tuurin koiranäyttelystä. Joo, H arvoiseksi katsoi tämä tuomari Kertun. Mutta olkoon. Se meille riittää. Vaikka olenkin täysin erimieltä koiran ansaitsemasta arvosanasta. Mutta näyttelyura on nyt tehty ja ohi. Enää ei tartte ikänä mennä jos ei halua. Mutta eikö me sitten joskus käyttöluokkaan mennä ihan huvin vuoksi. Tässä Kertun arvostelu näyttelystä : Hyvätyyppinen narttu, jolla oikeat mittasuhteet. Kevytpiirteinen pää, kaunis kaula, jäntevä runko. Hyvä ylälinja. Sopivat kulmaukset. Eturintaa voisi olla hieman enemmän. Lyhyt karvapeite. Hyvät liikkeet. Miellyttävä käytös. Tuomarina Paavo Mattila. Koira käyttäytyi ja esiintyi jälleen hienosti.

Tällä rakenteella ansaitsee arvosanan H..

Nenästä päätellen pikkuusen piti koittaa kaivaa kuoppia näyttelyissä odotellessa