Tarkastellaan asioita ensin liiton puolelta ja sitten itse rodun..
SAKSANPAIMENKOIRALIITTO
Viime päivinä lempiaiheena on ollut rotujärjestömme ja sen toiminnan väheksyminen. SPL on Suomen suurin yhden rodun järjestö. , 4500 jäsentä. Esimerkiksi viime vuonna liitto järjesti saksanpaimenkoirien IPO MM-kilpailut ja sai niistä maailman laajuisesti hyvää palautetta. Liitolla on oma koulutusohjaaja- ja maalimieskoulutus sekä kasvattajakoulutus. Vuosittain järjestetään seminaareja, leirejä, koulutuksia, näyttelyitä, mestaruuskokeita, kasvattajapäivät. .. Liitolla on oma lehti ja eri puolella Suomea toimii 40 alaosastoa. SPL arviointi, jalostusurospäivät, jalostustarkastus.. Kaikenlaista on tarjolla. Tämän vuoden alusta tuli voimaan uusi ja parempi pevisa, jota liitto ajoi. Tämä on kuulemma liitto joka ei toimi.. Liitto järjestää kiitettävästi toimintaa ja antaa mahdollisuuksia toimia sen oman saksalaisen kanssa. Valitettavasti kyseessä on niin suuri rotu ja saksanpaimenkoiria otetaan niin eri tarkoituksiin, että liitto ja sen toiminta tavoittaa vain murto-osan suomen sakemanneista.
Pari konkreettista parannusehdotusta mulla olis..
1. Lehti.. usein tuntuu että lehti on täynnä pelkkiä näyttelytuloksia, tärkeitä nekin, mutta voisiko niille saada jonkun oman liitteen tms ja keskittyä lehdessä kouluttamiseen, kasvatukseen, terveyteen... keskustelua herättäviin aiheisiin.
2. Liiton nettisivut... näiltä sivuilta kun lähdet jotain tärkeää tietoa etsimään, niin löytämättä jää monta kertaa. Sivujen päivitys olisi paikallaan.
ALAOSASTOT
Alaosastoja on ympäri Suomea. Liiton alaosastoja ei velvoitetaan mihinkään. Niillä on oikeus tarjota haluamansalaista toimintaa ilman mitään yhteisiä Linjauksia. Jokainen tarjoaa toimintaa omien resurssien ja osaamisen mukaan. Tässä olisi mielestäni pohtimisen paikka. Eri alaosastoihin kuuluvat jäsenet ovat kovin eriarvoisessa asemassa. Toisissa alaosastoissa on monta koulutusohjaajaa ja maalimiestä, toisilla ei yhtäkään. Jo tämä vaikuttaa alaosastojen tarjoaman koulutuksen tasoon. Suuria eroja on myös toiminnan määrässä. Olisi hienoa jos alaosastoille saataisiin tehtyä jotkin kriteerit joiden mukaan niiden kuuluisi toimia, jokin yhteinen linjaus. Näin joka Suomen kolkassa asuvalla olisi samansuuntaiset lähtökohdat koiransa kouluttamiseen spl n alaisuudessa. Jo pelkästään se linjaus siitä saako koulutuksiin tulla pelkät sakemannit vai kaikki rodut, on suuria eroja alaosastojen kesken.
TAPAHTUMAT
Kuten jo aiemmin kirjoitin, spl järjestää vuosittain paljon toimintaa. Saksanpaimenkoirien omistajille on tarjolla monenlaista koulutusta ja tapahtumaa, jossa samanhenkiset ihmiset saavat apua rodun sielunelämän hyvin tuntvilta osaavilta kouluttajilta. Saadaan yhdessä pähkkä koulutusohgelmat ja meillä on mukavaa yhdessä niin kentälla kuin sen ulkopuolellakin. Mestaruuskilpailuissa näkee hyvin suomen osaavimpien saksalaisten tason, näyttelyissä taas sen koiran toisen puolen ja arvioinnit kertovat lisää rakkaasta rodustamme. Muutama sananen näistä... Minun kokemukseni ei ole varmasti koko totuus, on muunkin laisia kokemuksia, mutta tämä on minun kokemukseni.. Tottis leiri vuonna 2013.. Olin äärettömän innoissani osallistuessani oman liittoni koulutusleirille. No, en saanut ihan sitä mitä halusin. Ryhmässäni olleet harmaat treenasivat kukin 20 minuuttia vuorollaan per rinki, minun koirani trernasivat 5 minuuttia per rinki enkä saanut juuri minkäänlaista ohjausta. Hertta oli tuolloin ihan pieni pentu. Ohjaaja istui kentän laidalla, avusti ja huuteli sieltä minua vaikka imuuttamaan pentua edessäni. Turolle annettiin aikaa kaksi minuuttia, jonka jälkeen se leimattiin toivottomaksi ja toivottiin että se jäljestää niin voi jotain sen kanssa tehdä.. Olisiko aika hieman tarkistaa muuten hyvästä koulutusohjaaja koulutuksestamme tuota ASENNE PUOLTA? Kouluttajamme ovat suuressa roolissa siinä miten koulutuskentillä erotellaan näyttikset ja käyttikset. Raivostuttavaa! Saku on Saku kun se papereissa niin lukee ja yksikään kouluttaja ei saa tehdä rajaa niiden välille koulutuskentillä, kaikki on saman arvoisia! Luojan kiitos kaikki kouluttajat ei käyttäydy näin.. Sama asenne on ikävä kyllä nähtävillä maalimies puolellakin... Toinen asia johon liiton tapahtumissa haluaisin muutosta on paikkakunnat joissa niitä järjestetään. Olisiko mitenkään mahdollista että tapahtumapaikkakuntia vaihdeltaisiin siten että aina ei olisi ne samat ihmiset joilla on se pisin matka? Minulla itselläni jää monta mielenkiintoista tapahtumaa käymättä kun ovat penteleet aina niin kaukana.
KASVATTAJAT
Tämä olisikin pitkä aihe, mutta josko hieman raapaistaan vaan... Ja raapaistaankin rankalla kädellä :D A. Poistetaan luvat niiltä määrän kasvattajilta ja koulutetaan lisää oikeita kasvattajia, jalostajia, ei pennuttajia. SPL lla on oma kasvattajakoulutus, laitetaan se pakolliseksi kaikille Saku kasvattajille. Kertoo minun mielestäni sitoutumisesta rotuun ihan erilailla kun on käynyt rotujärjestön kasvattajakurssin. Kaikilla nykyhetken Saku kasvattajilla ei ole hallussa edes ihan perusasiat kuten rotu määritelmä ja pevisa jms. En tiedä olisinko itkenyt vai nauranut eräänkin Saku kasvattajan kanssa jutellessani kun kerroin hänelle mitä näissä mainitsemissani dokumenteissa lukee ... Ja mä oon vaan harrastaja.. Miettikää oikeesti kannattaako sillä LTV1 koiralla tai 2 kyynäräsiellä ja C lonkkaisella koiralla teettää pennut ihan siksi että sillä on juoksut ja se on niin rakas että siitä halutaan itselle pentu.. Itse pentua etsiessäni katson vain SPL kasvattajlistalla olevia kenneleitä.
Kasvattajan rehellisyys ja omatunto. Onko sellaista? Toisilla on toisilla ei. Olen törmännyt molemmanlaisiin.. niihin joilla on ja niihin joilla ei ole. Toisten kasvattajien kiinnostus ja vastuu loppuu siihen kun ostajan takavalot poistuu pihasta ja rahat on kasvattajan tilillä. Liiallisia terveystutkimuksia ei hänen mielestään kannata koiralla "turhaa" teettää ja jos viralliset kuvat näyttää oikeen huonoilta niin ei niitä "kannata" liittoon lähettää... Viesteihin vastataan jos kasvatistasi on iloista kerrottavaa mutta johan on aika kortilla jos kasvatilla on joku ongelma.. Sitten on näitä helmiä, joille jokainen kasvatti on aidosti tärkeä. Heitä kiinnostaa niin hyvät kuin huonot uutiset, ollaan mukana niin myötä- kuin vastamäessä. Intressejä kasvattajana toimimiseen on niin monia ja kaikkien intressi ei todellakaan ole rakkaus rotuun ja sen hyvinvointiin..
PAPERITON SAKSANPAIMENKOIRA
Aihe joka sosiaalisessa mediassa kirvoittaa ihmisten kielenkantoja niin paljon että aiheesta keskustelu on eräässäkin ryhmässä kielletty kokonaan :D
Paperiton saksanpaimenkoira.. öö. .. joku tuossa yhtälässä ei täsmää. Rotukoiralla on aina paperit. Jos koiralla ei ole papereita, se ei ole rotu koira, mutta jos koiran vanhemmat ovat kuitenkin samaa rotua ei se ole sekarotuinenkaan.. mikä se sitten on? Suurin kysymys tässä on mun mielestä se että miten tällaisten rekisteröimättömien saksanpaimenkoirien pennuttamiten saataisiin vähentymään? Väitän että ei kauhean nopeasti. Saksanpaimenkoira on muutisoitu, kaikkien haluama , ollut jo kauan. Moni haluaa saksanpaimenkoiran jatkoksi tai muuhun yhtä järkevään käyttöön. Ja näille löytyy aina Ostaja. Halutaan saksanpaimenkoira mutta kennelin hinnat tuntuu silkalta ryöstöltä ja kunyt tori.fi myy " Paperitonta saksanpaimenkoiraa", niin kukkaro puhuu. Miksi ostaa kunnon rotukoira kun ostajan mielestä samanlaisen saa 300 Eurolla torista? Ei me mihkään näyttelyyn kuitenkaan haluta, kunhan on pihassa pelottelemassa. Oi, tuo ajatusmalli on vaikea saada ihmisiltä pois. Ja tälle liitto ei kauheasti voi mitään, kuten eräskin kirjoittaja sosiaalisessa mediassa peräänkuulutti. Saksanpaimenkoira harrastajat eivät osta näitä tori.fi koiria, he kääntyvät kunnon kennelin puoleen, tai ainakin kennelin ;)
NÄYTTIS VS. KÄYTTIS
Ikuisuusaihe joka ei kulu koskaa eikä lopu koskaan, niin kauan kuin saksanpaimenkoiria on olemassa. Mä saan jo harmaita hiuksia tästä aiheesta. En siitä että on olemassa kaksi linjaa vaan siitä vähättelystä jota geelit eli näyttelylinjaiset saa osakseen. Toki en myöskään ymmärrä miksi ihminen on turhamaisuuksissaan mennyt jakamaan hienon rodun kahteen kastiin.
YLEINEN LUULO...
1. Näyttelylinjainen: sairas, takapuoli viistää maata kun selkälinja tippuu niin rajusti pyllyyn päin, ei asiaa harrastuskentille.
2. Terve, hyvärakenteinen ja loistava harrastuskoira.
TOTUUS (kirjoittajan mielipide)
Molemmista linjoista löytyy sairauksia ja luusto-ongelmia. Geelillä voi harrastaa ihan yhtälailla kuin käyttiksellä. Olen nähnyt elämässäni muistaakseni kolme sairaaloista takapäätä sakemannilla. Mutta sitäkin enemmän olen nähnyt geelejä treeneissä ja kokeissa. Ei se entisaikojen sahapukki saunaan oo mikään rakennekukkanen. Ja kentällä se menee usein yli.
KIRJOITTAJAN IHANNE SPK NYT JA TULEVAISUUDESSA
Ihanne saksanpaimenkoira on jotain näiden kahden väliltä. Se ei ole piippaava ja ylikierroksilla käyvä käyttis joka ei niin vaan pysykään rasassa (ei kai sekään voi olla käyttökoiran tarkoitus?) eikä huomattavasti matalaviettisempi ja takajalat väärällään kävelevä näyttis. Se on jotain siitä välistä, se kuuluisa kultainen keskitie. Oikea saksanpaimenkoira on koira jonka hermo pitää, se tietää milloin on aika syttyä ja tehdä töitä ja milloin on aika rauhoittua. Se ei kuumu liikaa mutta sen verran kuitenkin että viestikestävyys riittää esim kokeen läpiviemiseen. Siltä löytyy viettejä ja miellyttämisenhalua, halua työskennellä ohjaajalle. Ja treenien ulkopuolella se on mukava ja leppoisa perhekoira, joka kuitenkin tarvittaessa on valmis puolustamaan kotiaan ja laumaansa. Se on rakenteeltaan näiden kahden ääripään välistä. Sen lonkat on A-B, LTV0 ja se on muutenkin terve ja pitkäikäinen. Se kestää vieraiden ihmisten kosketuksen ja läheisyyden mutta on kuitenkin välinpitämätön eikä mielistele. Sellainen on minun ihanne saksanpaimenkoira.
TERVEYS
Terveydelliset ongelmat ei ole yksinomaan saksanpaimenkoiran ongelma. Jokaisella rodulla pakkaa olemaan tänäpäivänä, useimmiten ihmisen turhamaisuuksien takia, omat terveys haasteensa. "Jalostus"... Olemme jalostaneet parhaan ystävämme sairaaksi. Suunta ei lähde parempaan päin ellei JOKAINEN rotua kasvattava ihminen mieti tarkkaan ja kunnolla milloin koira on terveydeltään ja päättää sitä luokkaa että sitä/sillä kannattaa astuttaa. Terveys ei ole yhtäkuin luusto, se on paljon muutakin, siihen kuuluu koiran henkinen puoli, allergiat, sydänsairaudet, silmösairaudet, heikkohermoisuus ... Karvat nousee pystyyn Ja yöunet menee kun näkee näitä yhdistelmiä joissa yhdistetään LTV1 C/C lonkkainenja 0/1 kyynäräinen koira toisen C lonkkaisen kanssa! Ja indeksit juuri ja juuri piisaa.. Esimerkiksi. Mutta kun tuo on pevisan mukaista niin kukaan ei voi puuttua siihen. Tässä kohtaa tulee aiheeksi jälleen se kasvattajan omatunto, TODELLINEN rakkaus rotuun.
Olisin erittäin onnellinen jos Saksanpaimenkoiran pevisaan lisättäisiin jokin luonnetta ja kouluotettavuutta mittaava asia, kuten yritettiin, mutta ei menny läpi.. Luonnetesti, pk tulos, IPO tulos... Joku jolla hieman nähtäisiin sitä puolta koirasta johon ei tarvitse röntgeniä. Toivon että tämä vielä jonain päivänä menee läpi. Uskon että tämä osaltaan vähentää näiden pentujen määrän lisäämisen pentueita. Ei niitä koiria kouluteta, ne on pentujen tekemistä varten. Vielä kun lisättäisiin mukaan ikäraja niin urokselle kuin nartulle, milloin saa ensimmäisen pentueen tehdä, monet sairaudet kun näkyvät vasta vanhemmalla iällä. Ja yks asia vielä... vaaditaan niille ulkomaan tuonnenillat kotimaiset rtgalleria lausunnot...
Tiedän, minun haluamillani konsteilla saksanpaimenkoirien kasvatus romahtaisi rajusti. Tarjonta ei enää vastaisi kysyntää, mutta tarviiko? Oikea saksanpaimenkoira harrastaja jaksaa odottaa pentua kauemminkin. Hätäinen jatkeen etsijä löytää torista niitä paperittomia.
Usein kuulee sanottavan että on hyvä kun saksanpaimenkoiria on monenlaisia, toiselle sopii käyttikset ja toiselle näyttis. Pitääkö saksanpaimenkoiran sopia joka käteen? EI. On olemassa monta muutakin rotua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti