Paikallinen kerho järjesti kuin tilauksesta agility-koulutuksen tähän meidän "uran" alkuun. Kouluttaja oli tosi miellyttävä, juuri sellainen mistä tykkään. Osaa pukea ajatuksensa sanoiksi ja puhuu suoraan. Kehuu kun on tarve ja ei todellakaan kehu jos ei ole aihetta ;) Ollaan juuri sopimassa uutta koulutuspäivää hänen kanssa.. Tahtoo lisää hyvää koulutusta!
Laitetaas tähän kuva koulutuksen radasta.
Kun näin tän kuvan ennen koulutusta, en ensi vilkaisulla tajunnu mitään. Tarkempi tutkailu tuotti jo vähän tulosta ja mietin selvitäänkö me tuosta. Eihän Martta tietenkään menisi koko rataa vaan paloja. (Ja niille jotka ei ymmärrä niin voin kertoa, että tietenkin numerojärjestyksessä mennään ja siltä puolelta suoritetaan kummalla puolella numero on). Ensin mentiin 1-2. Ei Martta ollu koskaan ennen tehny voin vinoa linjaa hypyille, mutta teki ne kuitenkin niinku vanha tekijä. Kun nuo oli koiralle heti selvää niin lisättiin mukaan 3. Tässä kohtaa tajusin miten hyvin koira on pienessä ajassa alkanut hakea esteille. Ei palkkaajaa kolmosen takana. Mä vaan lähetin sen sinne ja se tiesi justiin minne mennä. Kaks-kolme estettä on tähän saakka ollut suurin mmäärä mitä Martalle on tehty yhteen menoon. Kouluttaja oli kuitenkin niin otettu Martan osaamisesta että seuraavaksi oli ohjelmassa 1-2-3-4-5. Siinä kysyttiin jo ohjaajalta vähän muistia. Joo, helpolta näyttää, mutta amatöörille haastavaa yhtä aikaa juosta sotkeutumatta omiin jalkoihinsa, ohjata koiraa niin että se menee oikeille esteille ja muistaa vielä minne pitää mennä.. Onnistuin. Siis onnistuttiin. Yhdessä.
Toisella kierroksella oli ohjelmassa 7-8-9 ja 11-12-13. Ensin pelkkä 7-8 ja Koira vinkuu ihan malttamattomana odotuspaikalla ja hakee tosi hyvin itse putkeen. Yllätyin miten hyvin se hakee nyt jo itse putkeenkin ku mä jään kauemmas. 9 esteen lisääminen mukaan ei tuonu mitään ongelmaa. Kiertoja on treenattu vissiin kerran lyhyesti ja niin vaan kiertää. 11-12-13 aloitettiin pelkällä 12 esteellä. Katotiin osaako koira kääntyä putkesta tullessaan heti oikeaan suuntaan, mun suuntaan. Lähetin koiran putkeen ja seisoin tuossa kohdassa missä kuvassa on numero 16, ottamassa koiraa vastaan. Ja vau minkä käännöksen se teki. Tiesi justiin mitä siltä haettiin. Ei muuta kun 11 ja 13 esteet mukaan kuvioon.
Mä olin kouulutuksen jälkeen ihan taivaissa. Koira etenee agilityssa sellaista vauhtia että heikompia hirvittäis. Kouluttaja kehui Marttaa jatkuvasti. Ei se keksinyt siitä mitään huonoa sanottavaa. Vauhtikin pysyi hyvänä ja koira laukalla kokoajan.. Mä olin ihan sanaton kun se suoritti kaikki meidän eteen tulleet radan tehtävät ilman ongelmia. Ja ihmeissään oli kyllä yleisössä olleet personal trainerinikin. Väittivät että oon salaa harjootellu itekseni. Enkä edes oo ku kerran.
Koska agility on kivaa ja edistyminen on huimaa niin vähän harmittaa mun uusi treenisuunnitelma kun tekis mieli kokoajan aksata. Uusi treenisuunnitelma nimittäin on, että tottista (joka ei ihan etene niin ku aksa) ja agilitya tehdään vuoroviikoin ja joka viides viikko on vapaa. Kokeilen nyt tällaista vaihtoehtoa, koska on tullut huomattua loman ja tauon tärkeys kaikessa koiran kanssa tekemisessä. Ainakin näille mun omille tauko jostain asiasta tai kokonaan treenaamisesta on todella tarpeellista ja tehokasta oppimisen kannalta. Ne vaatii taukoa säännöllisin väliajoin pysyäkseen innokkaana treeneissä. Mietin tätä asiaa tarkasti yhden paskan tottistreenin jälkeen kun Martta ei yhtäkkiä tiennyt yhtään mitä jäävä seisominen tarkoittaa.
Olen ennenkin pohtinut tätä lajien paljoutta treenivalikoimassani. Mä kun kuitenkin haluan kisata treenaamissani lajeissa niin nyt oli karsinnan paikka. Ja kun on vähemmän lajeja, pystyy panostaa paremmin, eikä vaan roiskaasta jokaasta vähä sinnepäin. Agilityn ilmestyessä kuvioihin Haku sai lähteä. En oo ikänä ehtinyt treenata sitä niin paljon kuin haluaisin. Tykkään lajista ja esim nyt jälkikauden jälkeen haun palatessa ohjelmaan on koira ollut siinä hyvä. Mutta kaikkea ei voi saada. On aivan turha käydä hakuilemassa kerran kahdessa kuukaudessa, ei sillälailla tule valmista, ei mitenkään. Joten jätän sen lajin pois treenikalenterista. Ikävää, mutta valintoja on tehtävä kun kaikkeen ei ehdi millään paneutua sillä määrällä jolla minä haluan.
Tästä lähtien on siis olemassa vain tottis/toko/rallytoko, agility ja jälki treenejä. Niissä pysyn kärryillä ja ehdin treenata niin paljon että siinä on kisamielessä jotain järkeä.
Nyt on meneillä tottisviikko. Ensi viikolla agility viikko. Ja sitä rataa. Jouluviikko on taukoviikko ja taas alkaa neljän viikon treenijakso. Lisäksi minulla on nyt oikeasti tehtynä se treenisuunnitelma jota olen kauan aikonut tehdä. Jokaiselle treenikerralle on valmiiksi mietytty aihe että treenit mene saman toistoksi, kuten se ilman suunnitelmaa helposti menee. Tämän vuoden loppuun asti on treenipäivät ja aiheet suunniteltuna. Ensi vuonna sitten taas suunnitellaan lisää.
Martta agility koulutuksen jälkeen.
Aksa on rankkaa puuhaa, varsinkin kun on nniin taitava kuin tämä koira <3