Oon tässä pohtinut jälleen kerran aihetta koiran vietit. Ja eritoten niiden käyttöä koulutuksessa. Ja sitä miten koulutat jos vietit menee överiksi, niitä ei oo tai niitä on vähä tai... Ja mistä tiedät mihin koirasi vietit lopulta riittävät ja minkälaista koiralta on reilua pyytää ja kuinka korkealle vietti ylipäätään kannattaa nostaa tai laskea että se on optimaalinen suorituksen kannalta, parhaan mahdollisen suorituksen..
Pohdinta johtunee siitä että Martan vietin nousu on nyt jotenkin niin käsin kosketeltavaa tai ainakin silmin havainnollistettavissa. Alusta saakka se on vastannu hyvin saalisärsykkeeseen ja sen on saanut hyvin turhautettua haukkumaan jne. Mutta vietit tuntuu vaan nousevan treenin ja osaamistason edetessä.
Kuten viisaammatkin ovat sanoneet, niin Martan päässä on paljon tavaraa. Nautin siitä suunnattomasti edellisten koirien jälkeen, mutta osaanko hyödyntää sen ja osaanko nostaa sen vain sille tasolle missä se edesauttaa suorittamista eikä mene överiksi.. Ja osaanko olla pilaamatta koiran intoa ja tekemisen meininkiä.. Miten löydän sen tason jolla Martta jaksaa vetää kokeen läpi palkatta hyvässä vietissä?
Turolla oli kyllä viettiä, mutta huono hermorakenne ja kivut tekivät siitä jokseenkin haastavan kouluttaa ja saada se toimimaan. Hertta taas on matalaviettinen koira joka tekee teknisesti hienoja suoritteita mutta vietin kautta se ei niitä tee vaan puhtaasti miellyttämisenhalusta ohjaajaa kohtaan. Ja tämä ei aina kanna läpi kokeen, se on nähty. Mutta nyt mulla on käsissä koira jolla on hermot kunnossa, viettiä on ja kaikkia vaihteita ei oo koutsin mielestä vielä edes nähty. Osaanko mä nyt sitten käyttää tällaista koiraa niin että saan siitä irti parhaan mahdollisen suorituksen? Harrastuskaverin aihio on nyt ainakin kohdillaaan, kunhan ohjaaja osaa käyttää sitä! Nyt kun pakkaa välillä Martalla hitsata kiinni patukkaan niin ostettiin se isompi, kovempi ja paksumpi lelu.. No siinä on ny sitte jo reikiä kahden treenin jälkeen että seuraavaksi taidetaan mennä purutyyny kaupoille ;)
Lisäksi mietin taas meidän lajeja.. Kaikkea ei millään ehdi harrastaa tavoitteellisesti vaikka miten haluaisi. Ongelmaa lisä se, että koirillani on eri lajit. Ja molempien lajeille pitäis olla aikaa treeneille.
Martan kanssa on alettu haaveilla maalimiehelle menoa.. Se olisi, kuten aiemminkin oon todennu, se saksanpaimenkoiran "oikea" laji. Mutta se vaatii niin kovaa sitoutumista ja paljon treeniä, että ei taida olla resursseja sitä harrastaa niin aktiivisesti kuin pitäisi. Mutta kyllä me keväällä menneään koittamaan. Koutsin sanoin: saan ainakin itelleni mielenrauhan eikä tartte sitte myöhemmin harmitella ku ei kokeellu. Kyllä se varmaan niin on että pysytään alkuperäisessä suunnitelmassa.. PK jälki se on se meidän päälaji ja hakuun on suunnitteilla meillepäin keväällä kunnon ryhmä johon ängen mukaan niin nähdään onko koirasta siihen koetasolla. Toko unohdetaan kokonaan ainakin tässä vaiheessa mutta rallytokoa vois koittaa kisata sen takia että koira tottuu koetilanteeseen.
Hertalla on ihan selvät sävelet. Nyt on Rallytoko hyvässä vauhdissa. Kun Avoimesta on koulari taskussa koitetaan uudestaan panostaa tokoon. Ja pakkohan mun on yrittää sille opettaa ne rallyn voittajan liikkeet :D Taisin joskus sanoa että ALO luokka käydään ja sitte loppuu... No syön sanani.. Jäljellä yritetään tänä vuonna tehdä ne fh ja mejä tulokset..
No nuo on vanhan toistoa, mutta piti taas pohtia tuota kun tuo maalimiehellä käynti niin kiehtois.. Ootetaan sitä ny kuitenkin ulkokeleille..
Se koe.. Tänään käväästiin Hertan kanssa korkkaamassa avoin luokka Rallytokossa. Koira on ollut jo kauan jotenkin tosi hyvä treeneissä. Ja onneksi jatkoi sitä kokeessakin. Nyt olisi sitten hyvä kohta juosta ne juoksut että maaliskuussa päästään seuraavaan tääläpäin olevaan rt kokeeseen ja saadaan RTK2 kasaan kevään aikana. Koira teki hienosti odottelu alueella herättelytreeniä ja riehaantuikin siellä, kuten se pakkaa nykyisin treeneissä ilokseni tehdä. Kun meitä edellinen oli radan loppupuolella, menin muutaman metrin päähän lähtömerkistä ja laitin koiran maahan ja menin sen luota pois, kuten teen treeneissäkin ennen kuin aletaan hommiin. Kun Tuomari nyökkäili meidän suuntaan nin huutelin koiran luokseni ja naru irti ja menoksi. Heräs kivasti tuosta maasta töihin huutelusta, kuten tekee treeneissäkin. Koira oli oikeestaan tosi hyvä koko radan ajan. Parempi kuin alokkaassa jossa pitää olla se typerä talutin. Näin olin kyllä arvellutkin että käy kun talutin otetaan pois.
Käydäämpäs rata tarkemmin läpi niin kuin tapana on ollut..
1. Lähtö
Koira oli hyvin hereillä ja lähti hyvin liikkeelle.
2. 360 oikeaan
Saatiin tehtyä jopa itseni yllätykseksi tosi tiukka käännös. Tässä luokassa kun ei enää saa tehdä
kovin isoa rinkiä näissä käännöksissä
3. Istu. Koira eteen, oikealta sivulle, istu
Tästä meillä lähti -1 pistettä vinoudesta. Tätä pitäis edelleen treenata. Hertta kun alokkaassa oppi
siihen apuaskeleeseen tässä niin sille on ollut vaikea oppia menemään eteen niin että mä seison
paikoillani. Treeneissä tää toimii välillä todella mainiosti ja sitten välillä ei käänny mitenkään
eteen. Nyt meni mun mielestä ihan ok, mutta vino silti.
4. Istu, ohjaaja käännös oikealle, koira sivulle
Tätä on treenattu paljon ku alkuaikoina meinas väkisin ennakoida ittensä sivulle ku poistuin
viereltä. Mutta treeni on tuottanu tulosta ja tämää meni hienosti.
5. Pyörähdys
Tämä liike oli vähä kysymysmerkki. Tämän tekee makupalalla todella nopeasti ja hienosti, mutta
ilman makupalaa ajoittain huono, ei lähde pyörähtämään. Nytpä pyörähti. Olin jo varautunu siihen
että me voidaan tästä ottaa -10 mutta ei otettukaan ku -3 ja -1..Ykkönen tuli epätarkasti
suoritetusta tehtävästä ja -3 ohjaajavirhe = ohjaaj pysähtyi.... Tyhmä
ohjaaja. jatkaa vaan matkaas kyllä se koira sut kiinni saa ku on pyörähtäny. No jatkamme tämän
treenausta. Mutta oon tyytyväinen silti, koska koira pyörähti!
6. Pujottelu
Ei sanottavaa tässä. Parempaakin seuraamista koira osaa mutta hyvä se oli.
7. Koira eteen, vasemmalta sivulle
No tässä ohjaaja otti sitte -1 ja -3... Epätarkasti suoritettu tehtävä ja ohjaajavirhe. Otin piruvie sen
apuaskeleen vanhasta tottumuksesta vaikka ei saisi. Mutta onneksi opin virheistäni enkä tee sitä
ens kerralla enää.. Epätarkasti suoritettu tehtävä tulee varmasti siitä etten ihan loppuun saakka
odottanut koiran tuloa sivulle ennen liikkeelle lähtöäni.
8. 270 käännös oikeaan
Taas saatiin tehtyä hieno tiukka käännös
9. Käännös vasempaan
Ihan peruskauraa
10. Istu, seiso, kierrä koira
Tätä on hinkattu ja se näkyi. Hieno oli!
11. Liikkeestä maahan
Ei ongelmaa tokokoiralla
12. Houkutus
Tämä jännitti mua kovasti. Houkutuksena oli joku kooli, en oo varma oliko sen alla jotain
syötävää vai oliko se vaan se kooli. toinen houkutu oli narupallo. No niitten ohittaminen ei ollu
Hertalle minkään tasoinen ongelma. Ihan hyvää seuruutakin teki tässä.
13. Istu, maahan, istu
Ei minkäänlaista ongelmaa
14. 360 vasempaan
Tässä hieman jännitti että saadaanko tästä tarpeeksi pieni käännös, mutta saatiinhan me!
15. Maali.
Ja maalin jälkeen pidettiin kunnon bileet. Oli niin tyytybäinen koiran suoritukseen. Ja repulle päästyämme pidettiin nakkisyömingit. Koira sai täydet 100 pistettä, ohjaaja 90... Hieno koira,ohjaaja pilas siltä täyden pisteen suorituksen.
Tosi tyytyväinen oon siihen miten koira toimi kokeessa. Nyt treenataan sitä tuota eteentuloa ja pyörähdystä. Ja aletaan vähä kattoa että mites ne voittajan liikkeet opetettais ;)
Huominen huilitaan ja muu ens viikon ohjelma olis seuraava... Tiistaina jälleen agility ja keskiviikkona koutsin tottistreenit. Pari vapaata taas väliin ja lauantaina on Martalla ohjelmassa Tienhaaran Tuijan tottis seminaari. Oon ajatellu että ekalla rundilla otetaan vähä seuruuta ja noutoa ja tokalla luoksetulon eteentuloa ja noutoa. Jääviäkin pitäis kyllä kattoa että millä konstilla mä erotan ne tuolle koiralle että koska tulee mikäkin liike.. Voipi olla että Hertalle tulee koko viikko vapaata jos pakkaset ei laannu.. ei nimittäin aukea takaluukku autosta ja takapenkille en molempia voi laittaa.. No ei tee pahaa Hertalle ollenkaan vaikka pitäiskin nyt viikon taukoa.
Kuvista pahoittelut.. Kameraa ei oo käytetty taas hetkeen joten puhelinlaatua.. Mutta parempia ku ei mitään..
Vuoden 2016 ensimmäisiin treeneihin lähdössä
Kaverukset pakkaa usein nukkumaan hyvin lähellä toisiaan..
Tässä sama meininki..
On rankkaa olla koira jonka pitää vatia kun ihmiset pelaa lautapeliä ja syö herkkuja. Tästä kuvasta jää minulle ainakin vahvasti tunne "koira on ennenkaikkea perheenjäsen" <3
Tämän päivän kisarata
Päivän kisamuotia. Kummastuin kun huomasin miten suuri ihmetyksen aihe ihmisille oli, että mun koiralla on tossut jalassa... "Kävele ite paljain varpain tuola pakkases" tuuma Hertta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti