Ollaan oltu Hertan kanssa nyt ihan hissukseen. Oma jalka ei ollut viikkoon toimintakykyinen, eikä ole kunnolla vieläkään ja Hertalla on juoksut. Hyvä kohta ottaa vähä huilia. Ja sitä on tehty. Minkäänlaista treeniä ei oo treenattu, mutta on kyllä pyöräilty ja juostu mettässä. Hertta on kyllä sen näkönenkin että sillä on juoksu. Pistää niin vihaksi, kun taas olin saanut sen hyvään kuntoon ja vähä massaa lisää niin sitten alkoi taas tämä syömättömyyskausi ja taas se on liian laiha. Eikä siinä oo virtaa juoksujen aikana oikeen muutenkaan. No eipä se oo nyt haitannut, kun itekkin oon toipilas. Kohta me ollaan taas uudessa loistossa ja treenataan kohti uutta AVO1 tulosta.. ;)
Tänään käväästiin kuitenkin jäljellä. Olin pitämässä peltojälkeen tutustumisiltaa ja otin tietenkin oman koirani mukaan. Ristiriitaisin fiiliksin kylläkin, kun se edellinen jälki oli mitä oli. Se oli jotain mitä en vieläkään käsitä. Miten hyvin jäljestävä koira yhtäkkiä onkin todella huono. No se oli se päivä, ei viitti sitä enää muistella! Jälki-iltoja on kiva pitää noviiseille kun ne kuuntelee korva tarkkana mun sepostuksia lajista ja ovat innolla mukana jutussa. Jokseenkin huvittavaltahan se touhu näyttää kun 8 tyyppiä kulkee pellolla tasaisin välein tekemässä jälkeä peltoon :D Monenrotuista koiraa mahtui taas mukaan ja olin todella positiivisesti yllättynyt, kun jokainen jäljesti hienosti! Enkä kehu turhia, oli tosi taitavia jäljestäjiä, nekin jotka ei olleet koskaan aiemmin peltojäljellä käyneet. Toivottavasti saivat multa jonkinlaisia eväitä koiran kanssa tekemiseen.
Jälki-illassa oli mukana myös kuunteluoppilas, omaa palveluskoiraansa kotiin odottava, käytinpä tilaisuutta hyväkseni ja laitin hänet tekemään Hertan jäljen. harvoin on mahdollisuutta vieraan tekemään jälkeen kun useimmiten on yksin pellonlaidalla. Ohjeistus tekijälle ja itte sain laiskotella kun muut polkee jälkiä. Hertan jälki ei ollu kovin pitkä ehkä sata askelta, kulma, 100 askelta ja esine. Ihan vaan testijälki, että onko meillä joku ongelma vai oliko se edellinen kertaa vaan joku jonka voi unohtaa. Puolitoista tuntia ehti jälki vanheta, kun ensin ajettiin muitten koirien jäljet. Voi sitä harmituksen määrää että se viime sunnuntain FH koe meni perumisen puolelle mun jalan takia. Hertta jäljesti niiiin täydellisesti. Nenä todella syvällä kokoajan, ei mitään epäröintejä, kulma ku suoraa oppikirjasta ja ilmaisu hyvä. Ilmaisussa on opeteltu sitä että tuijottais sitä esinettä eikä mua. Kyllä se maahanmenon jälkeen kattoo edellen mua, mutta kun menen sen päälle seisomaan niin alkaa tuijottaa maahan ja odottaa että ruokaa alkaa sataa esineelle. Mut nyt kuvia kattoessani huomaan että koira on suoristunu ilmaisussa paljon ja tänään vasta hoksasin, että eilinen esine jäi etutassujen väliin, tasan oikeaan kohtaan!! Ilmaisun ongelmista näytetään pääsevän eroon. Malttoi äärettömän hyvin maata myös maassa esineellä. Niin onnellinen! ei meillä ollutkaan mitään ongelmaa, se edellinen kerta voidaan pyyhkäästä pois mielestä.
Tänään olis ohjelmassa rangan huoltoa Osteopaatti Jaana-Kaisa Timosella. Saas nähärä mitä koirasta tällä kertaa löytyy..
Thaimaalaiset riisinviljelijät?
Kultainennoutaja Roope elämänsä ekalla peltojäljellä
Seropi Vilho yllätti varmaan ittensäkin rauhallisella jäljestyksellään, ekaa kertaa niinikään.
Rotweiler Nella oli luontainen jäljestäjäkyky, vauhtia oli vaan enempi ku laki sallii.
Saksanpaimekoira Kaislan kanssa ohjaaja ja kouluttaja oli lähinnä pakollisia mukanamatkustajia.
Kuuno the porokoira omistaa tosi hyvän jälkinenän.
Saksanpaimenkoira Milla jäljesti hyvin Hertan oloisesti, hyvin ja rauhallisesti, ruoka sivuosassa.
Hertta lähdössä jäljelle
Ekalla suoralla ja nenä heti tiiviisti maassa
Mahtavasti ajetussa kulmassa
Kulman jälkeistä elämää ja aina vaan koira työskentelee hienosti
Ilmaisu. Eikä enää ollenkaan niin vino!!
Esine löytyi
Ja jäljeltä pois :)
Kiitokset hyvästä jäljestä jäljentekijälle, Mirvalle. Kohta sullakin on oma jälkikoira!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti