Mulla oli molemmat koirat leirillä mukana, vaikka koiria ei saanu viedä majoituksen sisätiloihin, vaan ne nukkui autossa. Hieman aharisti ajatus siitä että Hertta nukkuisi ahtaassa autossa yön ja oleilisi siellä melkein pari päivääkin jatkuvasti. Mutta ei sen kuinkaan käyny. Ei se menny mitenkään erityisen jumiin reissusta. Mutta väsyneitä ne oli kun lauantai aamulla kasilta lähdettiin ja sunnuntai iltapäivällä kotiuduttiin.
Lauantaina oli ohjelmassa tottista aamupäivällä ja mettäjälkeä ja ruutua iltapäivällä. Martan aiheena oli eteenmeno ja Hertalla oikealla seuraaminen. Ja kuten arvata saattaa. Olemassa olevia ongelmia ei esitetty kouluttajan nenän alla :D Marttaa myös vähä haukutettiin ja leikitettiin kouluttaja setän tekemänä. Hertan kans on todettu että se ei oo sen juttu. Iltapäivällä mettässä Martalle vieras jälki vierailla kepeillä. Kolme keppiä yks kulma ja kaarrosta. Jana n. 5 metriä. Kuulemma koetasoista jäljestystä. Joskin eka keppi jäi löytymättä.. Ruudun tein ihan helpon kovan päivän päätteeksi. Oma tyyny piti Martan ruudusta hakea ja hakikin. Kunhan oli ensin käyny ruudun ulkopuolella juoksentelemassa kun sielä meni likellä niitä koirien jälkiä. Hertta vaan hengaili mettässä, ei treenannu.
Sunnuntaina oli aamulla ensin luento aiheesta "koiran viretilan säätely". Oikeastaan ei mitään uutta tietoa, mutta hyvää herättelyä muistamaan nämä asiat ja kuinka tärkeitä ne on. Tykkäsin kovasti! Luennon pitäjä piti meille sitten vielä tottistreenit päälle ja otettiin käytännössä sitä koiran viretilaa. Mä kysääsin luennoitsijalta. Joka on myös ongelmakoira kouluttaja. Mitä tekisin kun en tohori päästää koiriani enää yhdessä juoksemaan kun viime keväänä meinas tulla isompikin riita. No koiran mielentilastahan tässäkin on kyse. Hertta ja Martta kun muuten ovat oikeen hyviä kavereita mutta jos päästän ne yhdessä irti niin Martalla vetää överiksi ja käy Herttaan kiinni. Sain ohjeen ja toimin sen mukaan, ja sovelsin vähä omiani väliin. Heti maanantai aamuna metsään ja kokeilemaan. Ensin juoksutin molempia erikseen muutaman minuutin että terävin kärki on koiran virrasta pois. Martalle koppa päähän, Hertta naruun ja kolinapurkki mukaan. Molemmat koirat auton lähelle istumaan ja rauhoittumaan ennen liikkumisluvan antamista. No.. hetihän Martta koitti Herttaan kiinni, mutta oli se koppa. No se koppa, Turon vanha, oli ihan liian iso ja putos jo kohta Martan päästä ja päästin siinä sitten Hertankin irti ku olivat rauhassa. Vähä piti Martan käydä Herttaa heti härkkimässä, mutta kolinapurkin ku heitti niin homma loppui ja niin juostiin yhdessä pitkät pätkät ilman mitään ongelmaa. Tänään uusi yritys. Nyt jätin kopat narut ja kolinapurkit pois ja yksinolot. Koirat autosta ulos, istumaan auton viereen lähekkäin ja laiska "saa mennä" -käsky kun Martan vinkuna hiljenee ja koirat istuu rauhassa. No sielä ne juoksi ensin puoli tuntia mettässä ja sen päälle puoli tuntia rannalla. Ilman mitään ongelmaa. Jos sitä ei lasketa, että Martta kantoi parhaimmillaan kolmea keppiä suussa ja Hertalla ei ollu yhtäkään, ne Martta pitää mieluummin kaikki itte ku antaa Hertalle yhtään. Mielentila. Se oli se avainsana tässä asiassa. Vaikka en olisi mitään muuta leiriltä saanu kuin tämän rohkeuden koittaa ja konstit jotta yhdessä juokseminen taas onnistuu niin olisin ollu tyytyväinen. Oon niin kaivannu tätä että saan pitää nämä yhtä aikaa irti. Kyllä ne nauttii ja tulee hyvää liikuntaa ja pystyy pitää molempia kauemman irti. Keväästä saakka kun on mettälenkki aika puolitettu kahdelle...
Elämää on kesäleirin jälkeenkin. Kovasti on nyt treenattu Marttaa kohti palvelukoirien jälkikoetta. Maastossa ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Jäljestys on jo kauan ollu hyvää ja kepit nousee. Vielä ku näyttää siltä että janakin alkaa sujua! Eilen kaks 15 m janaa täysin suoraa! Esineruudussa voi pari pistettä mennä mutta hyvin se sen klaaraa. Tottiksessa on nyt kokeeltu viimein se metrinen este ja siinä ei ongelmia. A-este on kokeiltu täyskorkiana ja ammuttu seuruussa ja paikkamakuussa ilman ongelmia. Eteenmeno... Se on vielä meidän esteenä jotta voitais pk kokeeseen ilmoittautua. Mutta reilu kk olis aikaa ilmoittautumispäivään jos meinaa lähellä olevaan kokeeseen vielä tänä vuonna lokakuussa mennä... Koitetaan nyt tosissaan siihen asti treenata ja jos valmistuu siihen lokakuun puoliväliin niin valmistuu, jos ei niin maailma ei kaadu siihen, sitten pk kokeiden korkkaus jää ens vuodelle.
Marraskuussa olis tarkoitus osallistua Kantoluodon Jarin kaksipäiväiseen koulutukseen Martan kanssa ja luennolle sitä ennen. Lisäksi ollaan hommattu kamujen kesken spl koulutusohjaaja pitämään meille koulutusta marraskuussa, sinnekkin menen Martan kanssa. Hertta osallistuu 10.9 rallytokon pm joukkueeseen ja ehkäpä lokakuussa vielä toiseen rally kokeeseen voittaja luokassa. Lisäksi mietinnässä parit kauneuskilpailut, erkkarit ja kv seinäjoki. Niitä en oo vielä täysin päättäny että meenkö. Näiden jälkeen tämä vuosi on pulkassa. Oon päättänyt että joulukuussa me pidetään vapaata. Nose Workkia ja hakua voidaan joulukuussa ottaa. Kaikki muu jää, varsinkin tottis. Mä aion pystyä siihen taukoon! Se tekee koirille hyvää.
Leirikuvasista vastaa jälleen treenikamuni Pia Asell.
Hertan oikean puolen perusasento alkaa pikkuhiljaa sujua..
... samoin oikean puolen seuraaminen
Ja välillä pitää aina halailla :)
Martta halaa jokseenkin tungettelevammalla tavalla..
Martta seuruussa
"Eteen.."
Ja sieltä edestä Martta löysi tällaisen
Martta leikkii koutsin kanssa
Martta kauheen hurrrrjana
Kumpi voittaa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti