Tottista,tokoa ja rallytokoa on tehty ja jäljellä ja esineruuduissa pyöritty. Yks koulutusongelma on tällä hetkellä mietinnöissä ennen muita. Se on Martan kepit metsäjäljellä ja niiden merkityksen lisääminen koiran silmissä. Meillä on ollut siellä tähän asti halkaistut kepit joiden välissä pala ruokaa. Pysähtyyhän se niille kun ruoka haisee mutta kun ruoka on syöty niin jatkaa matkaa ja kepillä ei oo mitään merkitystä, ei lähe sillä leikkiin mun kans kuten lähtee jäljen ulkopuolella. Kotona pihanurmelle kepit ku nakkelee niin ne nousee sieltä hienosti ja aina tuodaan mammalle leikittäväksi. Mutta metsässä ei tapahdu samaa. Miksi ei? No metsässä on sitä ruokaa ja jälki joka menee sen kepin edelle. Siispä otan saamistani neuvoista vaadin ja jätän metsäjäljeltä ruuan pois, teen lyhyen jäljen ja laitan kepin loppuun. Palkkaa (ruokaa, leikkiä ja laumaa) tulee vain kepeistä, ei jäljestämisestä. Entisen koutsini sanoin "jälki on vain väline päästä kepille"! Tätä koitamme siis seuraavaksi... Itse jäljestys kun on hyvää. Pellollakin ollaan käyty ja tehty jo 45 asteen kulmia, ei ongelmaa. Tyhjiä on ujutettu mukaan vaihtelevasti ja ottaa ne hyvin.
Hertta on jäljestänyt tietenkin myös. Hertalle on nyt laitettu jäljelle taas reilusti ruokaa, josko sillä saisi sitä kokeessa puuttunutta tarkkuutta hieman rakennettua uusiksi. Oon nyt tehnyt sille jäljille paljon kaaria, ajaa ne yllättävän hienosti! Huomaa miten ruoka vaikuttaa jäljestykseen parantavasti vaikka sitä ei ole kuin harvoin. Nykyään kun ruoka jo kelpaa jäljeltä Hertallekkin, aiemmin ei kelvannut.. Hyvä näin, helpompi koulutttaa.
Esineruutu on Martalla alkanut mennä jo niin upeasti että vaikeutin asiaa hieman tänään.. Vieraat esineet. Työskentely ruudussa ei niin hyvää kuin tutuilla esineillä, meni liikaa jäljestyksen puolelle ja kesti kauemmin, mutta kyllä se esine sieltä aina mulle asti tuli. Herttahan ei näissä esineruutu treeneissä tee oikeen mitään. Tänäänkin treenaajien välissä vain juoksenteli mettässä :)
Ja mites se tottis sujuu.. No sujuuhan se. Välillä paremmin ja välillä huonommin.. Niinku meillä kaikilla. Hertta on tosiaan ilmotettu tokokokeeseen ens kuulle.. Pari viikkoa olis aikaa. Jaa-a... Se merkin kierto. Se menee hienosti jos mä annan kunnon avut tai hössötän lähetyksessä, mutta kun teen kokeenomaisesti niin se ravaa kartiolle ja jää seisomaan sen taakse (mitäs oot menny opettamaan sille "merkki" käskyn ennen aikojaan...). Eli ei "ihan" toimi niinku kokeessa kuuluis. Ruudussa se on välillä ihan loisto ja välillä on niinku ei olisi koskaan ruutu-treeniä tehnykkään. Muut me varmaan klaarattais ihan jees. Mutta Rallytokon AVO luokan liikkeet on hallussa, ne uudet joita tulee lisää ALO luokan jälkeen. Onhan niitä jo pari viikkoa harjoiteltu. Hyppy- menee, käännökset paikallaan-menee, askeleen päästä sivulle tulot-menee,pyörähdys-menee, seiso kierrä koira-menee.... Ja nyt ku mä tätä kirjotan ja lunttaan sääntöjä niin mä huomaan että oon unohtanu treenata houkutusta, askelta oikealle ja perusasennosta eteentuloa... Mä oon alkanu tulla siihen tulokseen että koitetaan Hertan kans edetä tässä rally-tokossa ja jätetään toko vauhdikkaammille tyypeille, mutta katotaan nyt miten homma etenee ja pohdinnat ja treenit sujuu ;) Mutta se on varmaa että Rallytokoa ei jätetä ALO luokkaan niin kuin alun perin meinasin.
Martan tottis.... Voi miten mä nautin tehdä sen kanssa tottista(kin). Älkääkä käsittäkö väärin, nautin myös Hertan kanssa tekemisestä, se vaan on ihan erilaista kuin Martan kanssa. Ja Martta nyt vaan sattuu olemaan juuri sellainen koira josta oon haaveillu. No siihen tottikseen... Oon tehnyt havainnon että haukuttaminen on treenin alussa hyvin koiraa nostattava asia. Se nousee siitä jopa liikaa... alkaa härppiä lelua multa ja painamaan seuruussa. Mutta treenin edetessä haukku ja sen vaikutus tekemiseen huononee. Seuraaminen on mielestäni tällä yhteistyön pituudella jo aika hyvää. Oon ihan ihmeissäni kuvista joita treenikamu on musta ottanut, kun koira, sakemanni, on yhtä aikaa suora ja hyvässä kontaktissa pää ihan ohjaajan edessä. (Sinne kainaloon kun ei vissiin enää uusissa pk sääntö muutoksissa saisi kattella.. Vai oliko ne jotain ehdotuksia, ei muista... ). On siis mahdollista tehdä hyvä seuruu sakemannille jossa se on vielä suorakin. jäävä istuminen on menny koiralle perille uskomattoman nopeasti ja pikkuhiljaa käsiä häivyttämällä ollaan päästy eroon siitä ongelmasta että koira tulee eteen vain jos kädet on mahan edessä ja menee sivulle jos kädet on sivuilla. Nyt se tulee eteen vaikka kädet on sivuilla! Mutta se kapula... Se on niin alkutekijöissä. Tietyt treenikamut olisi tässä kohtaa sitä mieltä että mihin sulla on kiire.. Mutta minkäs sitä luonteelleen voi :D Ollaan me edistytty. Mutta hyvä se ei oo vieläkään. Martta pitää tällä hetkellä kapulaa hyvin ja rauhassa jopa 5 sekuntia kunhan mulla on käsi sen alaleuan alla. Mutta ilman kättä se ei sitä pidä. Käsi pitäis nyt saada vaan sieltä nopeesti pois ettei siihen ehdollistu liikaa. Vaikea aihe mutta edistytty on! Kaks viikkoa sitte ku sitä kapulaa ei pidetty millään.. Mutta otamme lauantaina olevassa koulutuspäivässä aiheeksi kapulan. Josko SPL koulutusohjaaja keksisi meille jonkin oikean taikasanan tähän.
Ja mitäkö muuta kuin treeniä? No pelloilla juoksentelua, Kauhajoella käytiin asumassa taas yks viikonloppu ja toteamassa jälleen että mun koirilta häviää käytöstavat häkkielämässä. Matolääkkeet on jo hommattu, kunhan joku antais ne noille.
Kuvitetaas tätä kirjoitusta 18.10 olleen koulutuspäivän toisen kuvaajan kuvilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti