lauantai 21. heinäkuuta 2018

Tapaturma osa 4.

Koira nukkui taas rauhallisesti yön häkissä. Ensimmäisenä aamulla särkylääkkeet suuhun. Aamulla meno näytti ehkä himpun verran paremmalta kuin eilen. Mutta reilu viis minuuttia kun oltiin oltu pihassa niin löi maate ja kun siitä lähdettiin sisälle niin liike oli huonompaa kuin herättäessä. Siinä viidessä minuutissa menee siis meidän raja. Ainakin kun eilinen lääke tuskin enää vaikuttaa ja tämän päiväinen ei vielä ole kerinny vaikuttaa.

Paskaa ei eilen tullut ollenkaan. Näköjään liikkumattomuus heti vaikuttaa mahan toimintaan. Tässä näemme liikunnan merkityksen ruuansulatukselle. Aamulla se onneksi tuli ettei mun tartte alkaa sitä panikoimaan.

Soittelin aamulla uudelleen Ventelälle kuten hän pyysi. Myöskään Ventelä ei näe kuvassa murtumaa. Lepoa ja lääkettä nyt vaan. Jos kaksi pätevää on ny näin todennut, niin kyllä me nyt huokaistaan ja odotetaan kärsivällisesti mitä lepo ja lääke sekä kylmä ja laser saa aikaan. Siihen saakka meidän päivät tuntuu jokseenkin pitkiltä. Eteisessä majoitus ja narussa pihassa asioilla käyntiä. Ja kun kärsivällisyys  ei oo mun vahvimpia puolia..

Häkki on nyt laitettu myyntiin ja tuo koira ei siihen häkkiin enää astu. Minun autostani ei enää löydy ikänä tuollaista metallihäkkiä. Kaverilta ostin lentoboksin tyylisen häkin. Kerttu ei siihenkään mahdu lopun elämäänsä mutta onpa tähän hätään häkki jossa uskallan Kerttua kuljettaa. Koitan tässä nyt etsiä jotain Hannibal Lecter/Houdini/duudson tyyliselle tyypille sopivaa häkkiä...

Aamulla on jo yhdet kylmäys ja Laseri hoidot annettu ja illalla tehtiin uusiksi. Pitänee piirtää raksi takaseinään , mutta Kerttu oli koko laseroinnin ajan paikallaan. Kylmäystä ei mutta laserin ajaksi antoi jo luonto periksi maata äipän syliotteessa..Illalla Meinasinkin mennä tappeluksi hoidot..

Täälä me ny loikoillaan. Mulla on ollut Ventelön ja Talvi on sanojen jälkeen positiivinen fiilis mutta vaikka koira on parempi niin kyllä se positiivisuus on haihtunu. Mä haluaisin tälle nyt jonkun selkeän diagnoosin! Mä vihaan tälläsiä "no katotaan miten alkaa toipua"-diagnooseja. Mutta ei mulla vissiin oo vaihtoehtoja. Koira on kuitenkin jo paljon parempi kuin alussa eli toivoa on että selvitään tästä vähällä. Mutta jäähän se tuon alueen vahtaaminen mulle päälle koko koiran elämän ajaksi.

Tässäpä tämän päivän liikettä ja kuvasia.
https://m.youtube.com/watch?v=u9irNArS8qg

Aamulla viiden minuutin ulkoilun jälkeen

Antoivat sentään tyynyn tänne vankilaan... Kerttu ei oikeen osaa arvostaa tuota eteisessä oleilua







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti