Kyllä tällä viikolla on keriitty niin kaikenlaasta että nyt koirat ottaa vastaan vapaan ja rennon viikonlopun ilman minkäänlaista työntekoa. Kolme päivää pelkkää makaamista, lenkkeilyä remmissä ja vapaana ja viikkohuolto venytyksineen. Ollaan me kyllä tällä viikolla käyty muutenkin jokapäivä mettäs juksemas mutta ny ei muuta viikonloppuna tehäkään.
Maanantaina aloitin sen uuden tokokurssin ja omat on siellä mukana demokoirina, joten tottisteluksihan se ilta meni. Aivan ihania kurssilaisia, ekaa harrastuskoiraa kouluttavia kaikki viisi ja nuoria hyviä koiria ja innostuneita ohjaajia. Martalla vähä näytettiin seuraamista ja perusasentoa ja leikittiin,Hertta teki rallytokoa koulutuksen lopuksi. Ja kerrottakoon tässä kohtaa että en aio mennä 14.11 tokokokeeseen johon oon koiran ilmottanu. Turha mennä ku ei paketti oo kasassa. Keskitytään Hertan kans nyt tottelevaisuuden puolella vain rallytokoon jotta oltais tammikuussa valmiit kokeeseen avo luokkaan...
Tiistaina käytiin tekemäs peltojälkiä. Hertalla oli aiheena kulmat ja niitä mahtuikin jälkeen viis. Yks kulmista oli huono, muut tosi hyviä. Ruokaa oli siellä täällä, jotta tarkkuus olis parempi. Ja jäljestihön se taas niinku juna. Martalla koitin uutta tyyliä. Jälki 200 askelta, kaks 45 asteen kulmaa ja yks 90 asteen kulma, ruokaa viidellä askeleella ja sitte kolme tyhjää... Vau!! Kulmat ei ongelma, tyhjät ei ongelma. Hyvään vaiheeseen päästään Martan kanssa ennen lumen tuloa.
Keskiviikkona olikin sitten pitkästä aikaa Juha koutsin tottistreenit. Juha on nähny Martan vasta pari kertaa. Ja joutui todeta että koiran kanssa on tehty paljon hommia ja siitä on hyvin kaivettu vietit esille, jälleen käytettiin Martasta termiä " pään sisällä on paljon tavaraa". Ohjaaja vaan on kuulemma paska, nakit pois ja äkkiä ja lelulla vaan. Okei, otamme tästä opiksi. Ja tosihan se on että toimiihan Martta paremmin lelupalkalla. Perusasennossa oon huomannu että kun siinä sanoo seuraa lähtemättä liikkeelle niin koira ryhdistää ittensä seuraa sanasta, valtavan hienonnnäköistä! Juhannkanssa tehtiin väistätystä kahdella liinalla ja nyt ku juha oli liinassa se joka veti niin liinasta veto auttoi koiran väistämiseen, mä en saanu liinasta mitään vaikutusta ku ite tein ja luovuin koko liinasta, väistätin vaan ilman. Mutta kyllä on alkanu perse toimia, se on pääasia. Hertta teki jälleen rallytokohommia. Houkutus- toimii, perusasennosta eteen... Ei toimi, eikä tuu hetkeen toimimaankaan. Se on Hertalle vaikee. Mutta kyllä se vielä ennen tammikuun koetta toimii! Mä oon koittanu ottaa Hertalle vähä kovemman kurin ku mä oon hoksannu että se saa paljon anteeksi tuon luonteensa ja olemuksensa varjolla 😄 Ja tokoiluun on otettav kovempi tatsi jos aikoo siinä lajissa vielä joskus kokeeseen. Kapulaa on muuten Martta koittanu pidellä harvase päivä ja kyllä se sen oppii, ei saa heittää kirvestä kaivoon. Etenee kokoajan.
Eilen oli taas jäljestyspäivä. Mettässä. Hertan jäljen kävin tekemässä jo aamulla ja ajamaan mentiin ennen kahta. Hertan jälki vanheni neljä tuntia. Ja mikäkö jälki Hertta the peltojälkikoiralle mettään? No kuulkaa ku oon taas innostunu uudesta lajista, mejästä. Oon harkinnu sitä jo hetken mutta nyt otin lajista selvää yheltä paikalliselta gurulta, tutulta hirvimieheltä sain hirven jalkoja ja kaupasta löytyy verta. Neuvonantaja sanoi että koska Hertta on muuten jäljestäny paljon niin sen jälki voi heti vanheta reilusti. Tein jäljen aamulla puoli 10 ja ajamaan mentiin ennen kahta, neljä tuntia reilut sai jälki vanheta. Annoin Hertan haistella verikippoa ja jalkaa ennen jäljelle lähtöä ja se nuuhkikin niitä ihan tosissaan. Jäljelle lähdettiin avoimin mielin ja ohjaajaa mietitytti että miten tässä käy. No siinä kävi niin loistavasti, että keväällä kun mejä kokeet taas alkaa niin sieltä löytyy yks saksanpaimenkoira! Vakoilin että 2015 on 5 tulosta sakemanneilla mejästä. Vuonna 2014 14 tulosta viidellä koiralla. Ei ihan perus sakulaji. Mutta Hertan laji ihan selkeesti. Alun makuulla koira haisteli ihan tosissaan ja kauan . Lähti sitten jäljestämään hyvin harkitustiensimmäiset 10 metriä. Sen jälkeen sama tahti kuin Pellollakin. Jäljesti tosi tarkasti ja hyvin, makulla nuuhki paikkaa kauemmin ja teki lajissa suotavat tarkistukset ennenkuin löhti taas etenemään. Lopussa jalalla nuuhkimihanntosissaan taas ja kun oikein kehui ja vähä yllytti niin otti jalan suuhun ja lähti talsimaan jäljeltä pois. Aivan loistava mettäjälkikoira.Koitetaaan viel äennen talvea ehtiä tekemään yks yön yli vanhentunu jälki tai ainakain aamusta iltaan vanhentunut jälki. Meidän peltojälki koutsi sanoi että hyvin voi jo heti koittaa Hertalle koevanhuista jälkeä eli 12 h vähintään. Ja minähän koitan. Tosi mielenkiintoinen ja mukava laji. Varsinki ku koira toimii näin.
Martalle tein kolme 50 askeleen mettäjälkeä joissa ei ollu yhtään ruoka, vain keppi lopussa . Ajoi jäljet hyvin ja jokasen kepin otti hienosti suuhun, eli etenemme asiassa. Kepin suuhun oton jälkeen kuitenkin koitti aina jatkaa jäljestämistä ja jouduin narun avulla pyytää sen mun luo leikkimään kepillä. Tulihan se niin. Mutta pitäis tulla automaattisesti. Se on meidän seuraava askel, kun nyt kerran on tajuttu että ne kepot pitää noukkia mukaan.
Nyt tosiaan huilitaan koko viikonloppu, ei mitään treeniä. Sekä koirat että ohjaaja on sen ansainnu. Ens viikko lotetaan sitte taas tkokurssinpidolla. Pyörälenkillä taidan mennä huomenna käymään aamulla molempien kans vielä kun on pyöräkelejä. Oon ihan unohtanu pyöräilyn liikuntavaihtoehtona.
Kuvat puhelimella otettuja pikaräpsyjä, mutta pakko oli saada todistusaineistoa että jäljeltä tultiin jalka suussa :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti