Treeni kuulumisia

Kirjoitellaampas vähän mitä meidän treeneihin kuuluu.

Maastokausi on hyvässä vauhdissa ja tottis edistyy. RTK1 koulutustunnuksen jälkeen jätettiin rallytoko tauolle (no vähä namilla koitettiin uusien liikkeiden tekniikkaa hioa) ja alettiin keskittymään BH koe treeneihin. Koiran tekemiseen on saatu nyt tosi hyvä vietti haukutuksella ja haukutus on saatu tosi hyvälle mallille. Välillä Kepa ei meinaa muistaa, että ääntä ei tarvi päästää muulloin kun pyydettäessä, mutta toisinaan on treenejä joissa vastaa vaan ku kysytään. Seuraamiseen on saatu tosi kiva vietti ja tekemisen meininki. Se on oikein kivan näköistä. Perusasennon paikka on nykyään koiralla paremmin selvillä kun sitä on vähä hiottu.

Ollaan harjoiteltu jääviä liikkeitä peruuttamalla. Tällä kertaa lähestyin asiaa siten että yksi ensin varmaksi ja sitten vaihdetaan toiseen asentoon. Nyt jäävä istuminen on peruuttamalla jo tosi varma ja ollaan maahanmenon kimpussa. Pari kertaa olen uskaltautunut testaamaan jäävän istumisen seuruussa ja istuminen näytti onnistuvan myös siinä. Jatkamme harjoituksia. Henkilöryhmää on tehty aina kun siihen on mahdollisuus. Yksin treenatessa se on hieman haastavaa.. Ekoissa treeneissä piti vähän käväästä haistamassa ihmisiä mutta nyt se alkaa jo sujua eikä ihmiset kiinnosta. Paikkamakuu on hieman tuottanut haastetta, kuten arvasinkin tämän koiran kohdalla käyvän. Mutta viime treeneissä koira oli häiriössä tosi rauhallisesti maassa ja paria nopeaa vilkaisua lukuunottamatta katseli kokoajan ohjaajaan maatessaan. Että kyllä sekin sieltä rakentuu! Ilmoittautumisia ei ole vielä otettu mutta elän toivossa että joku järjestää bh kurssin johon päästään osallistumaan.

Menin ilmoittamaan että Kepa ja mä ollaan käytettävissä Saksanpaimenkoiraliiton Rallytokon SM joukkueeseen.. Saas nähdä päästäänkö joukkueeseen ja pääseekö ylipäätään SPL joukkue SM kisoihin. Sinne kun on nykyisin melko korkeat rajat että oot mukana. Päästiin tai ei niin Rally palaa kuvioihin viimeistään neljän viikon päästä. AVO luokan asiat pitäis saada kuosiin ennen elokuun lopussa olevaa oman seuran koetta ja siitä viikon päästä olevaa piirinmestaruus koetta. Näitä ennen on ohjelmassa parit epäviralliset. 

Maastokausi on hyvässä vauhdissa. Viime syksynä käytiin vähän katsomassa maalimiestä, talvi kasvettiin ja nyt toukokuulta asti on taas käyty. Palikat on koiralla kohdillaan lajiin kunhan ohjaaja osaa sitä maalimiehen opeilla kouluttaa. Katsotaan rauhassa mitä tästä jutusta syntyy......

Pellolla jäljestäminen päästiin aloittamaan huhtikuun alussa ja nyt on kahdessa kuukaudessa ajettu jo 15 peltojälkeä ja aloitettu metsäjäljet, niitä on nyt tehty 5. Peltojälki on tällä hetkellä tauolla. Pellot on tosi pitkiä tällä hetkellä ja halusin antaa koiralle mietintätauon kun kaikki kevään jäljille asetetut tavoitteet saavutettiin jo. Ollaan tehty tekniikoita: kulmia, kaaria, ilmaisua, ilmaisun jälkeen luvan odottamista jatkamiseen, tyhjiä, pidennetty matkaa... Kaikki tuo löysillä liinoilla ja paalullekkin on jo aika hyvä hallinta... Kaikki sujuu  joten pidetään pieni mietintätauko tässä kohtaa ja testataan miten lähtee kulkemaan metsäjälki. Metsäjälkiä on nyt tehty viisi. Ennen metsäjäljelle menoa nakkelin Kepalle keppejä kotipihalla pari kertaa ja eiku mettään jäljen tekoon. Mun ajatus on että jos koiralle tekee hyvät pohjat pellolla jäljestämiseen niin metsäjälki on sille ihan pala kakkua. Ja ainakin tämän koiran kohdalla mun ajatus pitää paikkansa. Se osasi tämän homman heti! Ruokaa oli aluksi kymmenen askeleen välein. Tänään viidennellä jäljellä jo paljon vähemmän. Kepit se merkkasi taitavasti heti ensimmäisellä jäljellään ja kun pysähtyi haistelemaan keppiä sai siitä suuret kehut ja heti Kepa tajus että ne on tärkeitä. Kaikki kepit nousee aina. Tänään tehtiin ykkösluokan koepituinen jälki ja sieltä ne nousi kaikki kuusi keppiä ja ajettiin kulmat ihan pois tiehensä! Vielä opettelemme hieman janaa ja siirrymme hakumetsään odottelemaan että pelloista ajetaan heinä ja palataan pellolle. 

Esineruutu. No mitä siitä sanois. Se on valmis. Sekin on tauolla. Mitä tuota hinkata kun kerran sujuu. Luovutuskin alkaa toimia ja vieraatkin esineet nousee. Toki vieraat esineet vaatii toistoja lisää ja palautus vaatii hiomista. Mutta tauolla on ruutukin kun se on tosi hyvällä mallilla. Kepa tosin on ollut alusta asti todella innokas esineruutuilija, joka uppoaa hyvin takarajalle asti. 

Mitäs muuta me ollaan treenattu.. Näyttelyä on olosuhteiden pakosta vähä otettu, kun ylihuomenna metsästetään vähintään sitä käyttökoiran sertiä Tuurin Miljoonakoirassa. Junnu narttuja on tosi monta, 7.  Ja kaikki muut näyttelylinjaisia että me pikkusen erotutaan joukosta :D Eduksemme vai ei niin sen näemme sunnuntaina. Pikkuusen on ollu hermo tiukalla parissa näyttelytreenissä kun Kepa ei muka yhtäkkiä enää osannutkaan näyttelyasioita. Syy onneksi selvis. Kyllä Kepa osaa jos naapurin Iines-Kultainennoutaja ei ole paikalla. Mulla ei koirat leiki muiden kanssa kuin ihan pikkupentuna. Kisakoiran ei tarvitse tehdä sellaista ettei sille tule ajatusta että kaikki koirat on kavereita ja niiden kanssa voi aina leikkiä. Tästä lähtien mun koirat ei leiki muiden kanssa edes pikku pentuna, jos niille jää näin vahva muistijälki leikkikavereistaan.  Mutta eri seurassa, eri koirien kanssa saatoin huokaista helpotuksesta kun Kepa kyllä muistikin nämä jutut, jos Iines ei ole paikalla. 

Treenien ulkopuolellahan ohjelmassa on tietenkin mettälenkit, remmilenkit, uiminen (kepa ui vähä rumasti leluun päin mutta lelu suussa hienosti), mäkitreenejä koitetaan tehdä aina kun muistetaan, ehkä kerran viikossa on käyty. Muutakin pyllylihas jumppaa on jumpattu ja kaks kertaa kuussa on hyppytekniikka koulutuksesta asti tehty hyppytekniikka treeniä. Se selkeästi tuottaa tulosta ja Kepalla on onneksi luonnostaan hieno hyppytyyli. 

Hyvät kuvat Tiia Taipale.

Purukuvat ja pystykuva seuraamisesta meikäläisen puhelimesta.